Nui­ja­mies­ten sata­vuo­tis­his­to­riik­ki on yli­kii­min­ki­läi­syy­den ytimessä

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het ei suot­ta arkail­lut his­to­riik­kin­sa kokoa­mi­sen kans­sa juh­la­vuo­te­naan, vaan lait­toi pys­tyyn his­to­riik­ki­työ­ryh­män, johon kuu­lui­vat Piia Park­ki­nen ja Las­se Haa­pa­mä­ki. Teok­sen toi­mit­ta­jak­si valit­tiin oulu­lai­nen Ant­ti Taru­maa, jon­ka käden­jäl­ki kir­jas­sa näkyy upeas­ti. Teos ei ole pel­käs­tään urhei­luseu­ran his­to­ri­aan pereh­ty­vä, vaan se tar­jo­aa laa­jem­man näke­myk­sen yli­kii­min­ki­läi­ses­tä elä­män­me­nos­ta vuo­si­kym­men­ten ajalta.

Kir­ja on yli­kii­min­ki­läi­sen tal­koo­hen­gen ja yhdes­sä­te­ke­mi­sen ylis­tys, ja se perus­tuu pait­si säi­ly­nei­siin asia­pa­pe­rei­hin, myös lukui­siin haas­tat­te­lui­hin sekä leh­tiar­tik­ke­lei­hin. Mukaan teok­seen pää­si myös noin sata valo­ku­vaa vuo­sien varsilta.

– Ensim­mäi­set mer­kin­nät Yli­kii­min­gin kil­paur­hei­lu­toi­min­nas­ta löy­ty­vät vuo­del­ta 1895, jol­loin leh­ti-ilmoi­tuk­sin ilmoi­tet­tiin hiih­to­kil­pai­luis­ta. Vuon­na 1913 puo­les­taan alkaa Yli­kii­min­gin, Yli-Iin ja Kii­min­gin väli­sen pitä­jä­ot­te­lun his­to­ria, joka on edel­leen voi­mis­saan, Taru­maa kertoo.

Hän halu­aa teok­ses­saan tar­jo­ta luki­jal­leen mah­dol­li­suu­den lukea vih­jei­tä, jot­ka ken­ties herät­tä­vät eloon muis­to­ja vuo­si­kym­men­ten varrelta.

Nui­ja­mies­ten ensim­mäi­set säkeet kir­joi­tet­tiin vuon­na 1922, jol­loin seu­ra maa­lis­kuun 5. päi­vä pää­tet­tiin perus­taa. Ensim­mäi­set hiih­to­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin seu­ran nimis­sä huh­ti­kuun 9. päi­vä­nä. Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten ensim­mäi­seen joh­to­kun­taan valit­tiin Heik­ki Kero­la, Kus­taa Raja­vaa­ra, Kal­le Mart­ti­la, Lii­na Ribac­ka, Sii­ri Mar­ti­kai­nen ja Hel­lin Kero­la. Seu­ran nimek­si oli­vat ehdol­la myös Terä­vä, Kipi­nä, Kata­ja, Yli-Vesa ja Vesai­nen. Vali­tuk­si tuli kui­ten­kin Nui­ja­mie­het, joka nime­nä kuvaa sit­keyt­tä ja perik­sian­ta­mat­to­muut­ta. Seu­ran logos­sa on kuva tun­ne­tun sis­si­pääl­lik­kö Pek­ka Vesai­sen kasvoista.

Kun toi­min­ta oli läh­tö­kuo­pis­saan, seu­ras­sa oli jäse­niä hie­man alle 30. Tänä päi­vä­nä puhu­taan jopa yli 600 jäse­nen urhei­luseu­ras­ta. Alun aktii­vis­ten vuo­sien jäl­keen Nui­ja­mies­ten toi­min­ta hii­pui, eikä vuo­den 1926–1931 ajal­ta ole pöy­tä­kir­ja­mer­kin­tö­jä. Sama kos­kee sota­vuo­sia. Noi­na aikoi­na urhei­lu­toi­min­taa veti­kin Suo­je­lus­kun­ta. Vuon­na 1945 seu­ra pää­tet­tiin ikään kuin perus­taa uudel­leen. Kus­taa Raja­vaa­ra oli tuol­loin­kin yksi perustajajäsenistä.

1950-luvul­la Nui­ja­mies­ten toi­min­ta moni­puo­lis­tui. Tans­si­la­va raken­net­tiin vuon­na 1959, ja sii­tä saak­ka se on ollut seu­ral­le var­sin mer­kit­tä­vä toi­min­nan rahoit­ta­ja. Myös vuon­na 1972 Nui­ja­mies­ten omis­tuk­seen siir­ty­neen Vesai­sen­lin­nan roo­li on ollut seu­ral­le tär­keä eri vuo­si­kym­me­nil­lä eri­lais­ten tapah­tu­mien pitopaikkana.

Men­nei­den sadan vuo­den aika­na Nui­ja­mies­ten väreis­sä on muun muas­sa hiih­det­ty, juos­tu, ampu­ma­hiih­det­ty, voi­mis­tel­tu, suun­nis­tet­tu, pelat­tu sali­ban­dya, jää­kiek­koa, pesä­pal­loa, kori­pal­loa, len­to­pal­loa sekä pöy­tä­ten­nis­tä ja ylei­sur­heil­tu. Kun­tour­hei­li­joil­le­kin on tar­jot­tu monen­lai­sia har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia, ja lap­sil­le on jär­jes­tet­ty lii­kun­ta­ker­ho­ja. Luke­mat­to­mat ovat ne urhei­lu­kil­pai­lut, joi­ta seu­ran voi­min on vuo­si­kym­men­ten aika­na järjestetty.

Urhei­lun ohel­la seu­ra jär­jes­ti aikoi­naan muun muas­sa kivi­mes­su­ja, äitien­päi­vä­juh­lia ja virk­kuu­tal­koi­ta. Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het on tar­jon­nut yli­kii­min­ki­läi­sil­le har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia var­sin moni­puo­li­ses­ti, ja seu­ran jäse­net ovat olleet mones­sa muka­na, kun yli­kii­min­ki­läi­siä on akti­voi­tu eri­lai­sin tapah­tu­min yhteis­työs­sä mui­den jär­jes­tö­jen kanssa.

Monet Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten kil­paur­hei­li­jat ovat niit­tä­neet menes­tys­tä jo 1920-luvul­ta saak­ka niin kan­sal­li­ses­ti kuin kan­sain­vä­li­ses­ti­kin. Seu­ra on ollut todel­li­nen kas­vat­ta­ja­seu­ra urhei­li­joil­leen, mut­ta se on saa­nut sil­ti pidet­tyä urhei­li­jat omis­sa väreis­sään uran edetessä.

Sata­vuo­tis­juh­las­saan Nui­ja­mie­het nime­si täh­tiur­hei­li­joik­seen hiih­tä­jä Vil­ho Hil­tusen, suun­nis­ta­ja Arto Hola­pan, suun­nis­ta­ja Kei­jo Park­ki­sen, kei­hään­heit­tä­jä Mer­ja Perä­ta­lon, hiih­tä­jä Ilk­ka Rii­ko­lan, este- ja maas­to­juok­si­ja, val­men­ta­ja Jan­ne Ukon­maan­hon sekä hiih­tä­jä Sir­pa Rii­ko­lan, joka on seu­ran tois­tai­sek­si ainoa olympiaedustaja.

His­to­rii­kis­sa esi­tel­lään kat­ta­vas­ti seu­ran mita­liur­hei­li­joi­ta koko Nui­ja­mies­ten his­to­rian ajalta.

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het on kah­lan­nut läpi monien yhteis­kun­nal­lis­ten ilmiöi­den mis­tään hät­käh­tä­mät­tä. 1990-luvun lama­kaan ei vai­kut­ta­nut toi­min­taan juu­ri miten­kään, vaan omia urhei­li­joi­ta ja kil­paur­hei­li­joi­ta on aina tuet­tu. Käsin kir­joi­te­tuis­ta yhdis­tyk­sen pöy­tä­kir­jois­ta on siir­ryt­ty nykyi­seen net­tiai­kaan. Seu­ra on pysy­nyt muka­na muu­tok­ses­sa ja säi­lyt­tä­nyt toi­min­tan­sa aktii­vi­se­na. Vuo­den 2009 kun­ta­lii­tok­sen läpi Nui­ja­mie­het luo­vi sujuvasti.

Tule­vai­suu­des­sa seu­ra sekä his­to­rii­kin kir­joit­ta­ja Taru­maa näke­vät seu­ra­toi­min­nan uhka­ku­vak­si muun muas­sa tal­koo­lais­ten mää­rän las­kun. Nui­ja­mie­his­sä näh­dään tal­koo­työl­lä han­ki­tun rahan tasa-arvois­ta­va vai­ku­tus, joten sik­si­kin oli­si tär­keä­tä löy­tää täyt­tä­jiä nii­hin saap­pai­siin, jot­ka jää­vät tyh­jik­si vuo­si­kym­men­ten ajan aktii­vis­ta työ­tä tehneiltä.

His­to­rii­kis­sa on lii­teo­sio, jos­sa on luet­te­lot muun muas­sa seu­ran puheen­joh­ta­jis­ta, eri toi­mi­kun­tien aktii­veis­ta, lavae­män­nis­tä- ja isän­nis­tä, lavan suo­si­tuim­mis­ta esiin­ty­jis­tä, pitä­jä­ot­te­lun ennä­tyk­sis­tä sekä seu­ran mitalisteista.

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten 100-vuo­tis­his­to­riik­kia on myyn­nis­sä Yli­kii­min­gin asu­kas­tu­val­la ja SEOlla.