Karah­kan ensim­mäi­set sadon­kor­juu­juh­lat kerä­si noin 250 kävijää

Karahkan kyläyhdistyksen hallituksen Inkeri Kaski, Aune Kaarlejärvi, Tiina Pyky, ja Pia Siitari-Parkkinen hehkuttavat aktiivista kylää, josta ei talkoolaisia puutu. Kuvat: Teea TunturiKarahkan kyläyhdistyksen hallituksen Inkeri Kaski, Aune Kaarlejärvi, Tiina Pyky, ja Pia Siitari-Parkkinen hehkuttavat aktiivista kylää, josta ei talkoolaisia puutu. Kuvat: Teea Tunturi

Karah­kan kylä Yli­kii­min­gis­sä, Muhok­sen­tien var­rel­la on 80 asuk­kaan kylä, jos­sa lap­sia on noin 30. Nuo­rek­kaal­la ja aktii­vi­sel­la kyläl­lä on inno­kas­ta väkeä jär­jes­tä­mään monen­lais­ta uut­ta toi­min­taa, ja vii­me vii­kon­lop­pu­na kyläyh­dis­tys jär­jes­ti ensim­mäi­sen sadonkorjuujuhlansa.

Kyläyh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­sen Aune Kaar­le­jär­vi, Tii­na Pyky, Inke­ri Kas­ki ja Pia Sii­ta­ri-Park­ki­nen ker­toi­vat juh­lan alku­met­reil­lä, että aja­tus sen jär­jes­tä­mi­ses­tä syn­tyi noin 1,5 vuot­ta sit­ten äitien­päi­vä­kirp­pa­rin jälkimainingeissa.

– Halusim­me jär­jes­tää maa­lais­ky­läl­le jotain toi­min­taa sen jäl­keen, kun kesä­kii­reet ovat hel­pot­ta­neet. Ehkä tämä oli­si voi­nut olla jo aiem­min elo­kuun lopul­la, mut­ta yhteen­sat­tu­mien vuok­si täl­lä ker­taa meni syys­kuun puo­lel­le, Tii­na Pyky sanoi.

Mukaan mark­ki­noil­le oli saa­tu tois­ta­kym­men­tä myy­jää, joil­la on myyn­nis­sä monen­mois­ta peru­nois­ta kanan­mu­niin ja huna­jaan sekä monen­lai­siin herk­kui­hin ja tai­tee­seen. Lisäk­si pai­kal­la oli vasi­koi­ta, kano­ja ja trak­to­rei­ta kävi­jöi­den kat­sel­ta­vak­si. Kirp­pis­pöy­dis­sä riit­ti ostet­ta­vaa, ja ehkä tär­kein­tä oli pääs­tä pori­se­maan tut­tu­jen kans­sa kuu­lu­mi­sia vaihdellen.

– Nyt kun jär­jes­täm­me tämän ensim­mäis­tä ker­taa, saam­me hyvää oppia tule­vai­suu­den varal­le, Aune Kaar­le­jär­vi totesi.

Oulu­lai­nen Vie­no Filp­pa oli tul­lut Karah­kaan äitin­sä Ree­ta Sivo­sen ja mum­mun­sa Sai­la Sivo­sen kans­sa. Kano­jen ihas­te­lun lomas­sa hän ker­toi, että kun äiti kysyi, läh­de­tään­kö mark­ki­noil­le, niin vas­taus oli heti “Joo!”.

– Mark­ki­nat on aina kivo­ja. Ajat­te­lin, että saat­ta olla eläi­miä kat­sel­ta­vak­si. Tein mum­mu­las­sa vähän koti­töi­tä ja poi­min puo­lu­koi­ta, niin sain rahaa tääl­lä käy­tet­tä­väk­si, Vie­no Filp­pa kertoi.

– Aina se on hie­noa, kun kylil­lä jär­jes­te­tään tapah­tu­mia. Tulee läh­det­tyä kat­so­maan, mil­loin vaan ehtii, Yli­kii­min­gin Nie­mi­ky­läl­lä asu­va Sai­la Sivo­nen sanoi.

Kii­min­ki­läi­set Erk­ki ja Mar­ja-Lii­sa Tik­ka­nen kesä­mök­kei­le­vät pit­kän kesän Yli­kii­min­gis­sä ja oli­vat läh­te­neet ajan­ku­luk­si kat­so­maan sadonkorjuujuhlia.

– Kyl­lä täl­lai­set pie­net tapah­tu­mat ovat muka­vam­pia kuin isot, Mar­ja-Lii­sa totesi.

– Aina näis­sä näkee tut­tu­ja ja ehtii jutel­la, Erk­ki kertoi.

Karah­kan ensim­mäi­sil­lä sadon­kor­juu­juh­lil­la vie­rai­li kyläyh­dis­tyk­sen arvion mukaan jopa 250 kävi­jää. Tapah­tu­ma saa­nee jat­koa jos­sain muodossa.

– Tar­koi­tus on saa­da syket­tä ja pöhi­nää kyläl­le ja samal­la teh­dä sitä tutuk­si lähia­lu­een asuk­kail­le, Tii­na Pyky kertoi.