Tuulivoima on puhdasta ja uusiutuvaa, mutta sen tuotantoon liittyy vähemmän tunnettu ongelma, joka viime viikkoina on nostettu esiin Suomessakin: Tuulipuistot voivat syödä toistensa tehoa.
Ilmiötä kutsutaan jättöpyörteeksi tai vanailmiöksi. Se syntyy, kun tuuliturbiini hidastaa sen läpi virtaavaa ilmaa ja jättää taakseen laajan alueen heikompaa tuulta.
Tuulen heikkeneminen voi ulottua useita kilometrejä, jopa kymmeniä kilometrejä turbiinien taakse. Jos toisen tuulipuiston turbiinit osuvat tähän heikentyneeseen virtaukseen, niiden tuotanto kärsii.
Ilmiön odotetaan saavan uusia mittasuhteita myös sen myötä, kun jättimäisiä merituulivoimapuistoja aletaan rakentaa. Kuinkahan käy Rantapohjan alueen tuulivoimapuistojen tuotannon, mikäli merituulivoimaa Perämerelle nousee?
Talouselämä-lehden mukaan kyse voi olla jopa 10 prosentin menetyksestä, mikä on merkittävä määrä energia-alalla. Lisäksi esimerkiksi Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen edesmennyt puheenjohtaja Kalevi Nikula nosti Kalajokilaakso-lehdessä jo vuonna 2021 esille tanskalaistutkimuksen, jossa todetaan, että tuulen alapuolella olevan tuulivoimalan joutuessa turbulenttiseen pyörteeseen sen melupäästö kasvaa.
Ongelma on ajankohtaistunut vasta nyt, kun tuulivoiman rakentaminen kiihtyy Suomessa ja puistot lähestyvät toisiaan. Hyvällä suunnittelulla ilmiön vaikutuksia voi lieventää, mutta onko jo liian myöhäistä?