Syö­vät­kö tuu­li­voi­ma­puis­tot tois­ten­sa tuottoa?

Tuu­li­voi­ma on puh­das­ta ja uusiu­tu­vaa, mut­ta sen tuo­tan­toon liit­tyy vähem­män tun­net­tu ongel­ma, joka vii­me viik­koi­na on nos­tet­tu esiin Suo­mes­sa­kin: Tuu­li­puis­tot voi­vat syö­dä tois­ten­sa tehoa.

Ilmiö­tä kut­su­taan jät­tö­pyör­teek­si tai vanail­miök­si. Se syn­tyy, kun tuu­li­tur­bii­ni hidas­taa sen läpi vir­taa­vaa ilmaa ja jät­tää taak­seen laa­jan alu­een hei­kom­paa tuulta.

Tuu­len heik­ke­ne­mi­nen voi ulot­tua usei­ta kilo­met­re­jä, jopa kym­me­niä kilo­met­re­jä tur­bii­nien taak­se. Jos toi­sen tuu­li­puis­ton tur­bii­nit osu­vat tähän hei­ken­ty­nee­seen vir­tauk­seen, nii­den tuo­tan­to kärsii.

Ilmiön odo­te­taan saa­van uusia mit­ta­suh­tei­ta myös sen myö­tä, kun jät­ti­mäi­siä meri­tuu­li­voi­ma­puis­to­ja ale­taan raken­taa. Kuin­ka­han käy Ran­ta­poh­jan alu­een tuu­li­voi­ma­puis­to­jen tuo­tan­non, mikä­li meri­tuu­li­voi­maa Perä­me­rel­le nousee?

Talous­e­lä­mä-leh­den mukaan kyse voi olla jopa 10 pro­sen­tin mene­tyk­ses­tä, mikä on mer­kit­tä­vä mää­rä ener­gia-alal­la. Lisäk­si esi­mer­kik­si Tuu­li­voi­ma-kan­sa­lai­syh­dis­tyk­sen edes­men­nyt puheen­joh­ta­ja Kale­vi Niku­la nos­ti Kala­jo­ki­laak­so-leh­des­sä jo vuon­na 2021 esil­le tans­ka­lais­tut­ki­muk­sen, jos­sa tode­taan, että tuu­len ala­puo­lel­la ole­van tuu­li­voi­ma­lan jou­tues­sa tur­bu­lent­ti­seen pyör­tee­seen sen melu­pääs­tö kasvaa.

Ongel­ma on ajan­koh­tais­tu­nut vas­ta nyt, kun tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen kiih­tyy Suo­mes­sa ja puis­tot lähes­ty­vät toi­si­aan. Hyväl­lä suun­nit­te­lul­la ilmiön vai­ku­tuk­sia voi lie­ven­tää, mut­ta onko jo lii­an myöhäistä?