Kylien veto­voi­ma kär­sii huo­nois­ta liikenneyhteyksistä

Mil­tä kuu­los­tai­si kul­kea töi­hin pyö­räil­len tie­tä pit­kin, jos­sa ei ole pien­nar­ta saa­ti valais­tus­ta ja rin­nal­la­si kul­kee myös ras­kaan kalus­ton ajo­neu­vo­ja? Itses­tä­ni ske­naa­rio ei kuu­los­ta järin hou­kut­te­le­val­ta. Moni van­hem­pi jou­tuu kui­ten­kin poh­ti­maan eten­kin tule­van tal­ven suh­teen, miten lap­set pää­se­vät tur­val­li­ses­ti kou­luun ja siel­tä kotiin edel­lä mai­ni­tun kal­tai­sia tei­tä pitkin.

Kun­tien täy­tyy jär­jes­tää kou­lu­kyy­ti oppi­lail­le, jot­ka asu­vat yli vii­den kilo­met­rin pääs­sä lähi­kou­lus­ta. Useis­sa Ran­ta­poh­jan alu­een kylis­sä tuo vii­si kilo­met­riä ei vält­tä­mät­tä aivan täy­ty. Sil­loin van­hem­mat hake­vat har­kin­nan­va­rais­ta kou­lu­kyy­tiä. Kou­lu­lii­tu-mene­tel­mä arvioi kou­lu­mat­ko­jen tur­val­li­suut­ta muun muas­sa tien huol­to­luo­ki­tuk­sen, lap­sen iän, pien­ta­reen levey­den ja nopeus­ra­joi­tus­ten perus­teel­la. Ihmet­te­len monien mui­den van­hem­pien tapaan, mik­si sel­väs­ti tur­vat­to­mien kou­lu­mat­ko­jen var­rel­la asu­vien täy­tyy joka vuo­si stres­sa­ta har­kin­nan­va­rai­sen kou­lu­kyy­din pää­tös­tä. Esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gin Karah­kas­ta kul­ke­vat oppi­laat ovat saa­neet har­kin­nan­va­rai­sen kyy­din ala­kou­lu­lai­sel­le, mut­ta ylä­kou­lu­lai­sen odo­te­taan pyö­räi­len vajaan vii­den kilo­met­rin mat­ka kou­luun tiel­lä, jos­sa on 80 nopeus­ra­joi­tus, ras­kas­ta lii­ken­net­tä ja tal­vi­sin vain yksi ajou­ra. Muut­tuu­ko tie tur­val­li­sek­si ala­kou­lus­ta ylä­kou­luun siirtyessä?

Samaan aikaan Yli-Iis­tä Kii­min­kiin kul­ke­va ja lukio­lai­sia kou­luun kul­jet­ta­va Onni-pal­ve­lu­lin­ja lak­kau­te­taan. Väki­sin­kin tulee mie­leen, onko taus­tal­la halu saa­da kylät tyh­jik­si ja iskos­taa tule­viin pol­viin aja­tus sii­tä, että maa­seu­tu on pahas­ta ja vain kau­pun­gis­sa pär­jää. Ymmär­rän kyl­lä sääs­tö­jen tar­peis­ta ja kau­pun­gin laki­sää­tei­ses­tä vel­voit­tees­ta mah­dol­lis­taa kou­lu­kyy­ti vain tie­tys­sä tapauk­ses­sa. Kui­ten­kin herää kysy­mys, mik­si kau­pun­ki ei kil­pai­lu­tuk­sen yhtey­des­sä voi­si vaa­tia lii­ken­nöit­si­jää otta­maan kyy­tiin myös itse­mak­sa­via oppi­lai­ta. Tai mik­si kau­pun­ki ei ensin nos­ta pal­ve­lu­lii­ken­teen hin­to­ja ja kat­so sit­ten, kat­tai­si­ko tulot myös isos­sa kuvas­sa vähem­mäl­le käy­töl­le jää­vät linjat.

Anu Kaup­pi­la

anu.kauppila@rantapohja.fi