Käsi­var­ren mitta

Vii­me vii­kol­la uuti­soi­tiin Espoon alu­eel­la saman päi­vän aika­na sat­tu­neis­ta täpä­ris­tä tilan­teis­ta uima­ran­noil­la, jot­ka valp­pai­den ja ensia­pu­tai­tois­ten sivul­lis­ten ansiois­ta päät­tyi­vät onnel­li­ses­ti. Kol­me pien­tä las­ta mei­na­si huk­kua ja kak­si heis­tä nos­tet­tiin vedes­tä elot­to­ma­na. Lap­sien van­hem­mat eivät olleet välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä ja osa ker­ke­si pois­tui pelas­te­tun lap­sen kans­sa pai­kal­ta ennen vir­ka­val­lan pai­kal­le saapumista.

Van­hem­pien toi­min­ta ran­nal­la ja pelas­tus­ti­lan­teis­sa kuu­los­taa omaan kor­vaa­ni älyt­tö­mäl­tä, vas­tuut­to­mal­ta ja suo­raan sanot­tu­na tör­keäl­tä. Lap­set oli­vat 4–6‑vuotiaita ja jokai­sen heis­tä huo­ma­si ja elvyt­ti sivul­li­nen hen­ki­lö. Mis­sä oli­vat van­hem­mat ensin­nä­kin sil­loin, kun lap­set oli­vat yli­pää­tään vedes­sä ja mis­sä he oli­vat pelas­tuso­pe­raa­tion aikana?

Ymmär­rän, että eten­kin useam­man pie­nen lap­sen kans­sa ran­nal­la olles­sa huo­mio saat­taa het­kek­si her­paan­tua, mut­ta jokai­sen van­hem­man tuli­si muis­taa, että pien­ten las­ten kans­sa vedes­sä ei olla käsi­var­ren mit­taa kau­em­pa­na. Olen itse kou­lut­tau­tu­nut uimao­pet­ta­jak­si ja uin­nin­val­vo­jak­si, eikä yksi kym­me­nen ker­ran uima­kou­lu vie­lä takaa lap­sel­le uima­tai­to­ja saa­ti, että hei­dät voi­si jät­tää val­vo­mat­ta veteen. Van­hat uima­val­vo­jan tavat istu­vat tiu­kas­sa ja seu­raan vais­to­mai­ses­ti ran­nal­la olles­sa­ni hori­sont­tia ja veden pin­taa. Hau­ki­pu­taal­la Inko­no­kan ja Iis­sä Vih­ko­saa­ren ran­nal­la olles­sa­ni olen­kin ollut hel­pot­tu­nut, sil­lä aikui­set kat­so­vat pie­nem­pien perään her­keä­mät­tä. Ran­ta­vii­val­la aikui­set sei­so­vat kat­se puhe­li­men sijaan lap­sis­sa ja ohjei­ta uida ran­nan suun­tai­ses­ti kuu­luu tasai­seen tahtiin.

Vaik­ka ran­nal­la oli­si uima­val­vo­ja pai­kan pääl­lä, se ei tar­koi­ta, että ran­taa voi pitää ilta­päi­vä­ker­ho­na ja val­vo­jaa kait­si­ja­na. Vas­tuu pie­nis­tä uima­reis­ta on aina van­hem­mil­la. Kulu­van vuo­den kesä­kuun lop­puun men­nes­sä Suo­mes­sa huk­ku­nei­ta on 40, jois­ta vii­si on tapah­tu­nut Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Se on kak­si tapaus­ta enem­män kuin vii­me vuonna.

Muis­te­taan­kin siis ilmo­jen hel­lies­sä huo­leh­tia ran­nal­la aikaa viet­täes­sä lap­sis­ta ja pysy­tään käsi­var­ren mitan pääs­sä. Myös lap­set­to­mis­ta het­kis­tä ran­nal­la naut­ties­sa ei tee pahaa välil­lä vil­kais­ta ympä­ril­leen. Kuten vii­me vii­kol­la huo­mat­tiin, sivul­lis­ten roo­li rat­kai­si las­ten kohtalon.

Anu Kaup­pi­la

anu.kauppila@rantapohja.fi