Venei­ly­kausi on käyn­nis­sä: tur­val­li­suus alkaa osaa­mi­ses­ta, varus­teis­ta ja asenteesta

Kesän ede­tes­sä moni aloit­taa venei­ly­kau­den innok­kaas­ti. Vesil­le läh­töön liit­tyy aina ris­ke­jä, ja vaa­ra­ti­lan­ne voi yllät­tää kenet tahan­sa, myös koke­neen venei­li­jän, huo­maut­taa Suo­men Uimao­pe­tus- ja Hen­gen­pe­las­tus­liit­to. Venei­ly­ver­kos­ton tur­val­li­suus­vies­tin­nän ryh­mään kuu­lu­vat jär­jes­töt ja viran­omai­set muis­tut­ta­vat, että tur­val­li­nen venei­ly vaa­tii ennen kaik­kea osaa­mis­ta, kun­nos­sa ole­vat oikeat varus­teet ja vas­tuul­lis­ta asennetta.

Kuo­le­maan joh­ta­neet huvi­ve­nei­ly­on­net­to­muu­det ovat vähen­ty­neet vii­me vuo­si­na, vaik­ka venei­lyn suo­sio on kas­va­nut. Sil­ti onnet­to­muuk­sia tapah­tuu edel­leen, eten­kin Suo­men sisä­ve­sil­lä. Vuon­na 2024 huvi­ve­neon­net­to­muuk­sis­sa meneh­tyi 35 hen­ki­löä, mikä on yksi hen­ki edel­tä­vää vuot­ta enem­män. Alko­ho­li, pelas­tus­lii­vit­tö­myys ja kiik­ke­rä vene lisää­vät onnettomuusriskiä.

– Pelas­tus­lii­vit ovat veneil­les­sä hal­pa hen­ki­va­kuu­tus. Lisäk­si veneen pääl­li­kön tulee olla sel­vil­lä väis­tä­mis­sään­nöis­tä, meri­mer­keis­tä ja sii­tä, miten hätä­ti­lan­tees­sa toi­mi­taan. Muka­na venees­sä tulee olla tie­tys­ti myös asian­mu­kai­set ja toi­mi­vat varus­teet, muis­tut­taa Tra­fico­min joh­ta­va asian­tun­ti­ja Kim­mo Pat­rak­ka.

Suo­men Meri­pe­las­tus­seu­ran vapaa­eh­toi­set aut­toi­vat vii­me vuon­na vesil­läm­me 3 614 ihmis­tä 1 873 erias­tei­ses­sa teh­tä­väs­sä. Suu­rin osa avun­tar­peis­ta joh­tui jon­kin­lai­ses­ta tek­ni­ses­tä vias­ta venees­sä, mut­ta seu­raa­vak­si ylei­sim­piä teh­tä­viä oli­vat eri­lai­set osaa­mat­to­muu­des­ta joh­tu­vat syyt sekä suo­ra­nai­nen huolimattomuus.

Venei­li­jä itse luo perus­tan tur­val­li­sel­le venei­lyl­le. Omien tie­to­jen ja tai­to­jen yllä­pi­tä­mi­nen on kes­keis­tä, ja niis­tä huo­leh­ti­mi­nen kuu­luu jokai­sen vesil­lä liik­ku­jan vas­tuul­le. Kaik­kien kan­nat­taa päi­vit­tää osaa­mis­taan sään­nöl­li­ses­ti esi­mer­kik­si osal­lis­tu­mal­la kou­lu­tuk­siin sekä tutus­tu­mal­la ajan­koh­tai­siin ohjeisiin.

– Erin­omai­nen tie­to­pa­ket­ti venei­li­jäl­le on Meri­pe­las­tus­seu­ran yllä­pi­tä­mä Veneilytaito.fi-sivusto, muis­tut­taa Meri­pe­las­tus­seu­ran tur­val­li­suus- ja val­mius­pääl­lik­kö Mar­ko Sten­berg.

Tär­kein varus­te venees­sä on jokai­sel­le venees­sä ole­val­le sopi­van­ko­koi­set ja vaa­ti­mus­ten mukai­set pelas­tus­lii­vit tai muut kel­lun­ta­pu­ki­neet. Mui­ta pakol­li­sia varus­tei­ta moot­to­ri­käyt­töi­ses­sä venees­sä tai yli vii­den met­rin pitui­ses­sa pur­je­ve­nees­sä ovat tyh­jen­nys­vä­li­ne ja veneen koos­ta riip­puen airot, mela tai ank­ku­ri köy­si­neen. Moot­to­ri­te­hon kas­vaes­sa tai mikä­li venees­sä on esi­mer­kik­si polt­to­lait­tei­ta tulee olla lisäk­si käsi­sam­mu­tin, jon­ka toi­mi­vuus on tar­kas­tet­tu vähin­tään ker­ran vuodessa.

Suu­rin osa venei­ly­on­net­to­muuk­sis­ta tapah­tuu sou­tu­ve­neil­lä tai pie­nil­lä perä­moot­to­reil­la varus­te­tuil­la veneil­lä, ja alko­ho­li on usein muka­na vaka­vim­mis­sa onnet­to­muuk­sis­sa. Alko­ho­li hei­ken­tää toi­min­ta- ja arvioin­ti­ky­kyä mer­kit­tä­väs­ti jo pie­ni­nä mää­ri­nä. Vesi­lii­ken­ne­juo­pu­muk­sen raja on yksi pro­mil­le, mut­ta ris­ki onnet­to­muu­teen kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti jo tätä pie­nem­mis­tä­kin mää­ris­tä, sanoo Suo­men Uimao­pe­tus- ja Hen­gen­pe­las­tus­lii­ton (SUH) vesi­tur­val­li­suus­asian­tun­ti­ja Anne Hil­tu­nen.

– Pidä huol­ta itses­tä­si ja paran­na mui­den vesil­lä­liik­ku­jien tur­val­li­suut­ta omal­la asen­teel­la­si. Pue siis pelas­tus­lii­vit ja pidä kork­ki kiin­ni ennen venei­lyä sekä sen aika­na, jat­kaa Hiltunen.

Raja­var­tio­lai­tos on joh­ta­va meri­pe­las­tus­vi­ran­omai­nen. Vii­me vuon­na Raja hoi­ti 1 128 meri­pe­las­tus­teh­tä­vää ja pelas­ti 2 662 hen­ki­löä. Suu­rin osa meri­pe­las­tuk­sis­ta joh­tuu veneen varus­tei­den tai osaa­mi­sen puutteista.

– Kun varus­teet ja osaa­mi­nen ovat kun­nos­sa, ris­kit pie­ne­ne­vät, var­sin­kin kau­den alun kyl­mis­sä vesis­sä, muis­tut­taa meri­tur­val­li­suusyk­si­kön pääl­lik­kö Mik­ko Hir­vi Rajavartiolaitokselta.

Hyvis­tä käy­tän­nöis­tä kan­nat­taa teh­dä osa omaa rutii­ni­aan. Tie­to­jen ja tai­to­jen päi­vit­tä­mi­nen, varus­tei­den tar­kas­ta­mi­nen ja vas­tuul­li­nen asen­ne aut­ta­vat teke­mään venei­lys­tä tur­val­lis­ta ja miellyttävää.

Tur­val­li­sen venei­li­jän muistilista

Tun­ne venee­si ja var­mis­ta, että se on kun­nos­sa ja turvallinen.

Tar­kis­ta olo­suh­teet ennen vesil­le lähtöä.

Ota mukaan ajan­ta­sai­set meri­kar­tat, jos reit­ti­suun­nit­te­lu on tar­peen. Ker­ro lähei­sil­le­si reitistäsi.

Var­mis­ta polt­toai­neen riit­tä­vyys ja varaa riit­tä­vä reservi.

Muis­ta väis­tä­mis­sään­nöt ja tutus­tu vesi­lii­ken­ne­la­kiin ja veneen pääl­li­kön vas­tui­siin. Pue pelas­tus­lii­vit tai muut kel­lun­ta­pu­ki­neet ennen läh­töä. Pelas­tus­lii­vit tulee olla kai­kil­la venees­sä olijoilla.

Pidä huo­li myös muis­ta varus­teis­ta ja nii­den kun­nos­ta. Moot­to­ri­ve­nees­tä ja yli 5‑metrisestä pur­je­ve­nees­tä tulee löy­tyä airo, mela tai ank­ku­ri köy­si­neen tyh­jen­nys­vä­li­ne ja veneen perä­moot­to­rin koon mukaan sammutin.

Läh­de vesil­le sel­vin päin. Nau­ti alko­ho­li­juo­mat vas­ta mais­sa venei­lyn jälkeen.

Väl­tä venei­lyä myös kra­pu­las­sa, kos­ka väsy­mys hei­ken­tää veneilykuntoasi.

Tal­len­na puhe­li­mee­si meri­pe­las­tuk­sen häly­tys­nu­me­ro: 0294 1000. Sisä­ve­sil­lä hätäil­moi­tus teh­dään hätä­nu­me­roon 112. Voit myös asen­taa puhe­li­mee­si 112 Suo­mi ‑sovel­luk­sen. Sovel­luk­sel­la voit soit­taa hätä­nu­me­roon, ja siel­tä löy­dät myös toi­min­taoh­jei­ta huviveneilijöille.