Plog­gaus, eli ros­ka­juok­su yhdis­tää lii­kun­nan ja ympä­ris­tön siistimisen

Kellolainen Maria Burrow haluaa innostaa muitakin keräämään roskia luonnossa liikkuessaan. Kuva: Anu KauppilaKellolainen Maria Burrow haluaa innostaa muitakin keräämään roskia luonnossa liikkuessaan. Kuva: Anu Kauppila

Kel­lon Kivi­nie­mes­sä asu­va Maria Bur­row on kiin­nit­tä­nyt usea­na kevää­nä lenk­keil­les­sä huo­mio­ta lumien alta pal­jas­tu­vien ros­kien mää­rään. Tänä kevää­nä hän alkoi etsi­mään, löy­tyi­si­kö sosi­aa­li­ses­ta medias­ta ole­mas­sa ole­via lähia­lu­een plog­gaus-ryh­miä. Plog­gaus, eli ros­ka­juok­su tar­koit­taa ulkoi­lua tai lii­kun­ta­muo­toa, jos­sa oman hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen lisäk­si siis­ti­tään samal­la luon­toa kerää­mäl­lä roskia.

– Löy­sin joi­tain kan­sain­vä­li­siä ryh­miä ja val­ta­kun­nal­li­sen Ros­ka päi­väs­sä ‑ryh­män, mut­ta en mitään pai­kal­lis­ta. Kan­sain­vä­li­nen ryh­mä ei tun­tu­nut kovin­kaan kon­kreet­ti­sel­ta, joten perus­tin Trash War­riors Oulu-ryh­män, Bur­row kertoo.

Bur­row poh­ti ryh­mää perus­taes­sa, liit­tyi­si­kö sii­hen kukaan, ja ilah­tui huo­ma­tes­saan mui­den­kin innos­tu­van ideas­ta. Parin vii­kon ole­mas­sao­lon­sa aika­na ryh­mään on liit­ty­nyt jo mel­kein 150 hen­ki­löä ja pos­tauk­sia ros­kien keräyk­ses­tä on teh­ty jo useam­pi kymmenen.

– Yksin kun tekee niin tulos jää pie­nek­si. Yhden­kin kun saa innos­tet­tua mukaan niin se on jo plus­saa, Bur­row hymyilee.

Ryh­män Bur­row halu­aa pitää mata­lan kyn­nyk­sen posi­tii­vi­se­na toi­min­ta­na, sil­lä hän tie­dos­taa monien arjen ole­van hek­tis­tä. Hän toi­voo, että esi­merk­kiä näyt­tä­mäl­lä moni muu­kin voi­si yhdis­tää oman hyvin­voin­nin ja luon­nos­ta huolehtimisen.

– Teki­si mie­li heris­tää sor­mea ros­kaa­jil­le, mut­ta maa­il­ma ja eten­kin some on val­miik­si täyn­nä nega­tii­vi­suut­ta. Haluan tuo­da plog­gaus­ta esil­le posi­tii­vi­sen kautta.

Ryh­mäs­sä jae­taan kuvien lisäk­si tie­toa esi­mer­kik­si Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen Ros­gis-pal­ve­lus­ta, johon voi rapor­toi­da ros­kis­ta ympä­ris­tös­sä. Pal­ve­lu oli myös Bur­rowil­le uusi tut­ta­vuus. Tavoit­teek­si Bur­row on aset­ta­nut, että jokai­nen keräi­si luon­nos­ta 10 pus­sil­lis­ta ros­kaa, mut­ta hän koros­taa vähem­män­kin ole­van jo eteenpäin.

– Ajat­te­le, kuin­ka pal­jon ros­kaa se oli­si, kun 150 ihmis­tä keräi­si 10 pus­sil­lis­ta ros­kia lähimaastostaan.

Lyhyenkin lenkin aikana muovipussi täyttyi puolilleen muovi- ja pahviroskasta.

Lyhyen­kin len­kin aika­na muo­vi­pus­si täyt­tyi puo­lil­leen muo­vi- ja pahviroskasta.

Ilmas­toah­dis­tuk­ses­ta puhu­taan pal­jon ja myös Bur­row nos­taa ter­min esil­le. Hänel­le apua ahdis­tuk­seen on tuo­nut nime­no­maan omil­la käsil­lä teke­mi­nen ja oman lähi­luon­non siistiminen.

– Pie­ni panos on enem­män kuin ei mitään. Koen myös, että ryh­mä moti­voi itseä­ni­kin ja luo posi­tii­vis­ta ryhmäpainetta.

Plog­gauk­seen tutus­tues­saan Bur­row huo­ma­si, että tie­toa oli saa­ta­vil­la rajal­li­ses­ti ja osa artik­ke­leis­ta oli jo van­hen­tu­nei­ta. Hän toi­voo­kin, että asian uudel­leen esil­le nos­ta­mi­nen pai­kal­li­sel­la tasol­la lisää kiin­nos­tus­ta luon­non siis­ti­mis­tä kohtaan.

Bur­row ker­too tun­te­neen­sa voi­mat­to­muut­ta näh­des­sään pal­jon ros­kaa ja se sai hänet osal­taan perus­ta­maan Trash War­riors Oulu ‑ryh­män.

– Uskon, että kyn­nys ros­kien kerää­mi­seen on mata­lam­pi, kun ajat­te­lee läh­te­vän­sä edis­tä­mään omaa hyvin­voin­ti­aan lähi­maas­toon suo­raan omal­ta ulko-ovelta.

Paras aika plog­gauk­sel­le on juu­ri nyt, kun lumet ovat sula­neet eikä kas­vil­li­suus ole vie­lä peit­tä­nyt tei­den var­sien ja ojien ros­kia. Eni­ten maas­tos­ta löy­tyy Bur­rowin mukaan nuus­ka­purk­ke­ja, tölk­ke­jä ja muo­vi­pul­lo­ja sekä tupa­kan­tump­pe­ja. Bur­row kiin­nit­tää len­keil­lään huo­mio­ta eri­tyi­ses­ti muo­vi­jät­tei­siin, joi­den maa­tu­mi­nen kes­tää usein sato­ja vuosia.

– Jos unoh­taa ottaa oman ros­ka­pus­sin mat­kaan, sel­lai­nen löy­tyy lähes aina mat­kan var­rel­ta mui­den ros­kien joukosta.

Kävim­me Bur­rowin kans­sa lyhyel­lä käve­lyl­lä ros­ka­pus­sin kädes­sä ja kym­me­nen minuu­tin len­kin aika­na pus­si täyt­tyi puo­lil­leen nuus­ka­pur­keis­ta, rik­ki­näi­sis­tä töl­keis­tä ja muoviroskasta.

– Rie­ka­lei­set töl­kit leviä­vät nopeas­ti. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ne jou­tu­vat eläin­ten vat­saan, joka joh­taa eläin­ten lopettamiseen.

Bur­row on löy­tä­nyt lähi­met­säs­tä metal­li­sen baa­ri­jak­ka­ran, jon­ka hän vei metal­lin­ke­räyk­seen ja monen met­rin mit­tai­sen kaa­pe­lin pät­kän hän niin ikään hävit­ti asianmukaisesti.

– Ros­kat tuon omaan ros­kik­seen tai jätän ne mat­kan var­rel­la ole­vien leik­ki­puis­to­jen roskiksiin.

Jäl­ki­kas­vul­leen Bur­row on myös opet­ta­nut luon­nos­ta siis­ti­mi­sen tär­keyt­tä. Hän tote­aa­kin hymyil­len, että 3‑vuotias on help­po saa­da innos­tu­maan mis­tä tahan­sa, mut­ta tei­nien kans­sa asi­aa täy­tyy jo perus­tel­la paremmin.

– Van­hem­mat lap­set tote­si­vat logon ja nimen ole­van kor­ne­ja, mut­ta sanoi­vat asian ole­van kui­ten­kin tär­keä, Bur­row naurahtaa.