Mil­lais­ta on hyvä ikääntyminen?

Ravin­to, lii­kun­ta, kog­ni­tii­vi­nen aktii­vi­suus, sosi­aa­li­set suh­teet ja veren­pai­ne. Sii­nä on yksin­ker­tai­suu­des­saan ja samal­la moni­nai­suu­des­saan vii­si tär­kein­tä asi­aa, joil­la ehkäis­tä muis­ti­sai­raut­ta lää­kä­ri Taru Leh­ti­nen mukaan. Leh­ti­nen oli puhu­mas­sa maa­lis­kuus­sa Mar­tin­nie­men kir­jas­ton tilai­suu­des­sa, jon­ka aihee­na oli ter­ve ikään­ty­mi­nen. Tilai­suus oli sel­väs­ti toi­vot­tu pai­kal­lis­ten kes­kuu­des­sa ja pari­sen­kym­men­tä kylä­läis­tä oli kuu­le­mas­sa Leh­ti­sen tilaisuutta.

– Unel­la ja oikean­lai­sel­la lää­ki­tyk­sel­lä on myös iso mer­ki­tys muis­ti­sai­rau­den ehkäisemisessä.

Leh­ti­nen tote­si, että ikäih­mis­ten koh­dal­la oli­si tär­ke­ää käy­dä kah­den vuo­den välein koko­nais­val­tai­ses­sa lää­kä­rin­tar­kas­tuk­ses­sa, jos­sa tar­kas­tel­laan ter­vey­den­ti­lan lisäk­si elä­män mui­ta­kin osa-alueita.

Illan aika­na Leh­ti­nen ker­toi kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä niin lau­tas­mal­lis­ta kuin myös liik­ku­mi­ses­ta. Nyky­suo­si­tus­ten mukaan ikäih­mi­sen tuli­si har­ras­taa kes­tä­vyys­lii­kun­taa vähin­tään 30 minuut­tia päi­väs­sä. Ajan voi jakaa lyhyem­piin jak­soi­hin ja pos­tin­ha­ku­kin käy liikunnasta.

Mui­ta hyviä kes­tä­vyys­la­je­ja ovat käve­ly, hiih­to, sau­va­kä­ve­ly, tans­si ja pyö­räi­ly. Tans­si on myös oiva tasa­pai­no­lii­kun­ta­la­ji, jota pitäi­si har­ras­taa ker­ran vii­kos­sa. Kah­des­ti vii­kos­sa tuli­si teh­dä lihaskuntotreeniä.

– Kylän salil­la on tosi haus­kaa poruk­kaa. Sitä voi kyl­lä suo­si­tel­la kai­kil­le, ylei­sös­tä vinkattiin.

– Lihas­voi­man kehit­tä­mi­sel­lä on val­ta­va mer­ki­tys ikään­ty­mi­sen hidas­ta­mi­ses­sa. Hyvä puris­tus­voi­ma vähen­tää myös kaa­tu­mi­sen ris­kiä. Ja laih­dut­ta­mi­nen on sit­ten kiel­let­ty, kun 75 vuot­ta tulee mit­ta­riin, Leh­ti­nen tote­si ja sai kuu­li­jat myhäilemään.

Leh­ti­nen ava­si asi­aa ja tote­si, että laih­dut­taes­sa kilot läh­te­vät ensim­mäi­se­nä lihas­mas­sas­ta. Se taas edis­tää hau­ras­tu­mis­ta, joka omal­ta osal­taan altis­taa muis­ti­sai­rauk­sil­le ja kaa­tu­mi­sil­le. Lihas­mas­san takai­sin saa­mi­sek­si ikäih­mi­sen pitää teh­dä kak­sin­ver­roin työ­tä työi­käi­seen verrattuna.

– Tar­koi­tuk­set­to­man laih­tu­mi­nen syy on kui­ten­kin aina hyvä tutkia.

Pro­teii­ni on tär­keä kudos­ten raken­nusai­ne ja sen tar­ve kas­vaa ikään­tyes­sä. Leh­ti­sel­tä pyy­det­tiin kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä päi­vän ruo­kai­luis­ta ja pro­teii­nin mää­ris­tä. Leh­ti­nen antoi esi­mer­kin noin 70 kiloi­sen hen­ki­lön pro­teii­nin tarpeesta. 

Aamu­pa­lal­la desi puu­roa, lei­pä­vii­pa­le ja kak­si kou­ral­lis­ta pro­teii­nia esi­mer­kik­si leik­ke­leen, juus­ton, päh­ki­nöi­den tai rae­juus­ton muo­dos­sa. Lou­naak­si ja päi­väl­li­sek­si kort­ti­pa­kan kokoi­nen kana‑, kala- tai liha­pa­la, jos­sa on 20 gram­maa pro­teii­nia. Kas­vis­ruo­ka­va­lio­ta nou­dat­ta­vat saa­vat pro­teii­nia muun muas­sa tofus­ta, soi­jas­ta, her­neis­tä ja proteiinijauheista.

– Väli­pa­lal­la täy­tyi­si myös saa­da vähän pro­teii­nia esi­mer­kik­si päh­ki­nöis­tä tai kana­mu­nan val­kuai­ses­ta. Hyvä neu­vo on, että päi­vän aika­na ripo­tel­len pro­teii­nia joka ate­rial­la ja kou­ral­li­nen päh­ki­nöi­tä päi­vän aikana.

Pro­teii­nin lisäk­si päi­väs­sä tuli­si muis­taa syö­dä 800 gram­maa kas­vik­sia, hedel­miä ja marjoja.

Geriat­ria on koko­nais­val­tais­ta ikään­ty­neen hen­ki­lön hoi­ta­mis­ta, jos­sa muis­ti­sai­rau­det näyt­te­le­vät usein isoa osaa. Tilai­suu­des­sa moni ker­toi poh­ti­neen­sa sitä, ovat­ko he vie­lä ikäih­mi­siä ja miten se mää­ri­tel­lään. Leh­ti­nen ker­toi, että ihmi­sil­lä on kak­si ikään­ty­mi­sen kiih­ty­mis­vai­het­ta. Ensin 40-vuo­ti­aa­na ja toi­sen ker­ran 60-vuotiaana.

– Asiak­kai­den kans­sa käym­me ensin läpi elä­mää koko­nais­val­tai­ses­ti aina sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta syö­mi­seen ja liik­ku­mi­seen. Sit­ten vas­ta alam­me yhdes­sä kat­so­maan, mil­lai­sil­la muu­tok­sil­la voi­sim­me ennal­taeh­käis­tä toi­min­ta­ky­vyn ale­ne­mis­ta, Leh­ti­nen kertoi.

Ylei­söl­tä kysyt­tiin, mil­lais­ta hei­dän mie­les­tään on hyvä ikään­ty­mi­nen. Vas­tauk­sis­sa koros­tui itse­näi­syy­den ja toi­min­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen ja sosi­aa­lis­ten suh­tei­den mer­ki­tys. Hau­ki­pu­taal­la toi­mi­va Mum­mo­ma­fia­ker­ho sai kehu­ja toiminnastaan.

– Siel­lä puhu­taan kai­kes­ta pois lukien uskon­to ja poli­tiik­ka. Haus­kaa on ja tapaa­mi­set mene­vät ihan tera­pias­ta, ylei­sös­tä kerrottiin.

– Yli 90-vuo­tiai­den asiak­kai­den koh­dal­la juu­ri­kin sosi­aa­li­set suh­teet ovat ne, jot­ka tuo­vat eni­ten iloa elä­mään, Leh­ti­nen hymyili.

Huol­ta ikään­ty­mi­ses­sä osal­lis­tu­jien kes­kuu­des­sa herät­ti­vät niin koti­hoi­to­pal­ve­lui­den lyhyet asia­kas­koh­taa­mi­set, lää­ke­ro­bot­tien käyt­tä­mi­nen ja koto­na pär­jää­mi­nen. Leh­ti­nen­kin tote­si, että kym­me­nes­sä vuo­des­sa tilan­ne on muut­tu­nut radikaalisti.

– Lähei­ses­tä tuli­si huo­les­tua, kun päi­vit­täi­set arki­set aska­reet alka­vat tuot­ta­maan han­ka­luuk­sia. Jos­kus omai­nen on lii­an lähel­lä huo­ma­tak­seen alka­van demen­tian oirei­ta, sil­lä hän on tot­tu­nut rea­goi­maan tilanteisiin.

Leh­ti­sen mie­les­tä nykyi­nen 75-vuo­tiai­den ikä­pol­vi on par­haim­mas­sa kun­nos­sa, mitä Suo­mes­sa on tähän men­nes­sä näh­ty. Kysei­nen ikä­pol­vi ei jou­tu­nut koh­taa­maan sotaa, he sai­vat kas­vaa vapaam­mak­si koe­tul­la 70-luvul­la ja sai­vat myö­hem­min hyvän kou­lu­tuk­sen ja saa­vut­ti­vat sen myö­tä myös hyvän tulotason.

– Kou­lu­tus on lisän­nyt tie­toi­suut­ta omas­ta itses­tään ja muis­ta huo­leh­ti­mi­ses­sa. Uskon myös, että yhtä hyvä­kun­tois­ta ikä­pol­vea ei tul­lu näke­mään jat­kos­sa. Tule­vat pol­vet on mari­noi­tu tie­to­tul­vas­sa eikä liik­ku­mi­nen ole osa arkea samal­la taval­la kuin se ennen oli.

Tilai­suu­des­sa puhut­tiin myös syvän unen mer­ki­tyk­ses­tä aivoil­le. Leh­ti­nen tote­si­kin, että aivot tar­vit­se­vat kah­dek­san tun­tia unta palautuakseen. 

– Uni on paras­ta sil­loin, kun veren­pai­ne on kun­nos­sa. Täy­tyy muis­taa, että unet­to­muut­ta­kin täy­tyy hoi­taa ja unet­to­muu­den kier­re oli­si hyvä saa­da nopeas­ti katkeamaan.

Leh­ti­nen tii­vis­ti illan lauseeseen;

– Kun kes­kit­tyy ehkäi­se­mään muis­ti­sai­raut­ta ruo­ka­va­liol­la, lii­kun­nal­la, sosi­aa­li­sil­la suh­teil­la ja oikean­lai­sel­la lää­ki­tyk­sel­lä, voi tau­din puh­kea­mis­ta siir­tää jopa 10 vuodella.