Mie­li­pi­de: Iis­sä on tuul­ta, mut­ta onko ideaa

Suo­mes­sa oli 12/2020 kaik­ki­aan 821 tuu­li­voi­ma­laa. Voi­ma­lois­ta 35 % on Poh­jois-Poh­jan­maal­la, Poh­jan­maal­la 25 % ja Lapis­sa 15 %. Muu Suo­mi on raken­ta­mi­ses­sa jäl­jes­sä. Onko poh­joi­ses­sa parem­paa tuul­ta? Ete­lä-Suo­men asuk­kaat eivät halua mai­se­ma- ja luon­to­hait­to­ja itselleen.

Helen Oy, Hel­sin­ki, esit­te­lee ylpeä­nä Hon­ka­joen uut­ta tuu­li­voi­ma­lain­ves­toin­ti­aan (hal­li­tuk­sen pj. Osmo Soi­nin­vaa­ra 2/2021). ”Kyl­lä sil­mä tot­tuu.”, sano­taan tuu­li­voi­ma­loi­den alla asu­vil­le. Ener­gian tuo­tan­to pitäi­si raken­taa lähel­le kulut­ta­jia, hel­sin­ki­läi­siä­kin. Odo­tam­me Har­ma­jan mata­li­kol­le 300 myl­lyn meri­tuu­li­voi­ma­laa. Kyl­lä sil­mä sii­hen­kin var­maan tottuu.

Kes­ki-Poh­jan­maan kun­nat kaa­voit­ta­vat kil­van lisää tuu­li­voi­maa. Tämän kuu­kau­den ”kaa­voi­tus­kat­saus”: Yli­vies­ka (Abo, Sak­sa), Haa­pa­ve­si (VSB, Sak­sa), Les­ti­jär­vi (OX2, Ruot­si) yhteen­sä noin 200 myl­lyä. Kos­ka tämä tuu­lie­ner­gian kau­neus­kil­pai­lu on pop, kut­sut­ta­koon tuu­li­myl­ly­jä jat­kos­sa tyy­li­myl­lyik­si. Tuu­li­voi­ma­kan­san­puis­to­ja näis­tä ei saa, ellei koe aidat­tu­ja, sul­jet­tu­ja aluei­ta puistomaisiksi.

Kii­ho­ke kun­tien tuu­li­voi­man kaa­voi­tuk­ses­sa on kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to. Kan­nat­taa­ko kun­tien kadeh­tia toi­si­aan? Iin arvioi­dut kiin­teis­tö­ve­rot tuu­li­voi­mas­ta 2021 ovat noin 1.2 milj. euroa / 3,4 % vero­ker­ty­mäs­tä. Kun kun­ta jos­kus 2030 on raken­net­tu täy­teen voi­ma­loi­ta (yli 200 kpl), vero­ker­ty­mä on arviol­ta 3–4 milj. euroa. Simon tuu­li­myl­ly­ve­rot oli­vat 2019 noin 632 000 euroa / 4,9 % vero­ker­ty­mäs­tä. Kala­jo­ki 2019 1,75milj. euroa / 4,2 %. (Läh­de: Tuulivoimayhdistys).

Mikään kul­ta­kai­vos ei tuu­li­voi­ma kun­nil­le ole. Auto­ma­ti­soi­tu­jen voi­ma­loi­den työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on ole­ma­ton ja tuo­tot valu­vat ulko­mai­sil­le sijoit­ta­jil­le. Kos­ka näkö­pii­ris­sä ei ole koko­nais­ve­ro­tuot­to­jen suur­ta kas­vua, eivät kiin­teis­tö­ve­rot pelas­ta kun­tien talout­ta. Ikui­nen talou­den tasa­pai­no­tus ja val­tio­no­suuk­sien varas­sa kit­kut­te­lu jat­kuu. “Hai­tat ja ikui­ses­ti pilat­tu mai­se­ma meil­le, eurot muille.”

Kaik­kia tuu­li­voi­ma­kun­tia vai­vaa sama ennus­te: väes­tö­mää­rä vähe­nee ja ikään­tyy nopeas­ti. Huol­to­suh­de on kes­tä­mä­tön eikä tulo­ve­ro­ker­ty­mä kas­va suh­tees­sa kulu­jen kas­vuun. Jat­ku­va supis­ta­mi­nen, leik­kaa­mi­nen ja kun­ta­lii­tok­set­kaan eivät ole rat­kai­su. Tar­vi­taan uusia ideoi­ta ja ennen kaik­kea uusia kuntalaisia.

Kun­ta­lai­set eivät halua tuu­li­myl­ly­jä, vaan tule­vai­suusin­ves­toin­te­ja ja pää­tök­siä, jot­ka eivät ole suo­ma­lai­sen ener­gian ja luon­non­va­ro­jen siir­to­maa­po­li­tii­kan jat­ke. En ole vie­lä kuul­lut yhtään kan­nan­ot­toa, visio­ta tai suun­ni­tel­maa sii­tä, miten Ii aikoo hyö­dyn­tää 4‑tien ja rau­ta­tien muo­dos­ta­maa kas­vu­po­ten­ti­aa­lia välil­lä Räi­nän­pe­rä – Ase­ma­ky­lä – Hari­so­ja – Olha­va. Lii­ken­ne ja kaup­pa siir­ty­vät uuden ohi­tus­tien myö­tä pois Hami­nas­ta 10 vuo­den sisäl­lä. Anne­taan­ko kaik­kien ohit­taa Ii 120 km/h, autol­la tai junal­la? Vie­lä 1950-luvul­la Ase­ma­ky­lä oli Iin kau­pan ja lii­ken­teen kes­kus, jos­sa junat­kin pysäh­tyi­vät. Sel­lai­sen sen soi­si ole­van tule­vai­suu­des­sa­kin, lii­ken­teen sol­mu­koh­ta. Ei suun­ni­tel­tu pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­ne saa olla oulu­lais­ten yksinoikeus!

On vii­mei­set het­ket aloit­taa Hami­na-Ase­ma­ky­lä-seu­dun kehit­tä­mi­nen; maan­käy­tön ja lii­ken­teen suun­nit­te­lu ja talous­po­liit­ti­nen edun­val­von­ta maa­kun­ta­ta­sol­la, unoh­ta­mat­ta Olha­vaa, Kui­va­nie­meä jne. Hami­na on edel­leen viih­tyi­sä hal­lin­nol­li­nen kes­kus ja muka­va paik­ka asua joen par­taal­la. Joen, jon­ne nousee lohi, kun luon­non­mu­kai­set vael­lusuo­mat on avat­tu ohi vesi­voi­ma­loi­den. Mis­sä ovat ne tule­vat kun­ta­päät­tä­jät, jot­ka uskal­ta­vat kat­soa pidem­mäl­le ja vaa­tia tule­vai­suu­del­ta enemmän?

Tule­vai­suu­den Ii voi olla veto­voi­mai­nen ja tule­vai­suu­teen kat­so­va, kaik­kien kun­ta­lais­ten Ii.

Tuu­li­voi­ma­lat istu­vat kai­kin tavoin huo­nos­ti tähän visioon.

Jou­ko Häy­ry­nen, Pohjois-Ii