Met­sä­kes­kus: Nyt kan­nat­taa tar­kis­taa hir­vi­va­hin­got taimikoissa

Hirvivahinkoja taimikossa. Kuva: Juho Kokkonen/Suomen metsäkeskusHirvivahinkoja taimikossa. Kuva: Juho Kokkonen/Suomen metsäkeskus

Met­sä­no­mis­ta­jien kan­nat­taa nyt käy­dä kat­so­mas­sa, ovat­ko hir­vet aiheut­ta­neet tai­mi­kois­sa vahin­ko­ja tal­ven aika­na, muis­tut­taa Suo­men met­sä­kes­kus. Kevä­tal­vel­la vahin­got on help­po havai­ta ja arvioi­da tuo­reel­taan. Hir­vie­läin­va­hin­gois­ta voi hakea korvausta.

Hir­vie­läin­va­hin­ko­ja esiin­tyy taval­li­ses­ti män­ty- ja koi­vu­tai­mi­kois­sa, jois­sa puun­tai­met ovat noin vii­den met­rin mit­tai­sia. Kevät­tal­vi on hyvä ajan­koh­ta kier­tää tai­mi­kois­sa tar­kis­ta­mas­sa mah­dol­li­set hir­vi­tu­hot. Kun puis­sa ei ole vie­lä leh­tiä, vahin­got erot­tu­vat hyvin. Merk­ke­jä hir­vi­va­hin­gois­ta ovat kat­ken­neet pui­den pää­lat­vat ja kuo­ri­vau­riot puun­run­gois­sa. Hir­vet myös syö­vät neu­la­sia män­ty­jen sivuoksista.

– Nyt on oikea aika käy­dä tar­kis­ta­mas­sa hir­vi­va­hin­ko­ja alueil­la, joil­la on run­saas­ti lun­ta ja män­ty­val­tais­ta met­sää. Esi­mer­kik­si Koil­lis- ja Poh­jois-Suo­mes­sa on var­mas­ti tai­mi­koi­ta, jois­sa tuho­ja on tul­lut, ker­too hir­vie­läin­va­hin­ko­vas­taa­va Esko Vii­na­nen Suo­men metsäkeskuksesta.

Hir­vi­kan­nan muu­tok­set, lumen mää­rä ja liik­ku­mi­ses­teet vai­kut­ta­vat alu­eel­lis­ten hir­vi­va­hin­ko­jen mää­rään. Vesak­koi­nen tai­mik­ko tai tiheä vart­tu­neem­pi puus­to antaa hir­vil­le suo­jaa, ja se voi myös vai­kut­taa tuho­jen syntymiseen.

Hir­vie­läin­va­hin­gois­ta voi ilmoit­taa Suo­men met­sä­kes­kuk­seen ja pyy­tää vahin­ko­jen arvioin­tia maas­tos­sa. Vahin­ko­kor­vauk­sen edel­ly­tyk­siä kan­nat­taa läh­teä arvioi­maan tai­mi­kon pahim­mis­ta tuhoa­lueis­ta ennen vahin­koil­moi­tuk­sen lähet­tä­mis­tä Metsäkeskukseen.

Kor­vauk­sia voi saa­da hir­vien puun­tai­mil­le aiheut­ta­mis­ta kas­vu- ja laa­tu­tap­piois­ta sekä mah­dol­li­sis­ta uudel­leen­vil­je­lyn kus­tan­nuk­sis­ta. Myös vahin­koar­vioin­nin kus­tan­nuk­sia kor­va­taan metsänomistajille.

Suo­men met­sä­kes­kus aloit­ti maa­lis­kuus­sa kor­vaus­ten mak­sun met­sä­no­mis­ta­jil­le vii­me vuon­na ilmoi­te­tuis­ta ja arvioi­duis­ta hir­vie­läin­va­hin­gois­ta. Kor­vauk­sia mak­se­taan noin mil­joo­nan euron ver­ran. Kor­vaus­va­rat tule­vat val­tiol­ta ja ne saa­daan hir­ven- ja peu­ran­met­säs­tyk­sen kaatolupamaksuista.

Lisä­tie­toa hir­vie­läin­va­hin­koar­vioin­neis­ta ja kor­vaus­käy­tän­nöis­tä on Met­sä­kes­kuk­sen verkkosivuilla.