Maa­ti­loil­la inves­toi­daan taas tuo­tan­to­ra­ken­nuk­siin, mai­to­mää­rä sil­ti laskussa

ELY-kes­kuk­set (1.1.2026 alkaen elin­voi­ma­kes­kuk­set) rahoit­ti­vat vii­me vuon­na 2 468 maa­ta­lou­den inves­toin­tia, joi­hin myön­net­tiin avus­tus­ta noin 125 mil­joo­naa euroa, ker­too Ruo­ka­vi­ras­to. Tuo­tan­to­ra­ken­nus­ten, kuten nave­toi­den ja sika­loi­den, inves­toin­nit ovat olleet muu­ta­man vuo­den ajan vähis­sä, mut­ta vuon­na 2025 raken­nusin­ves­toin­nit läh­ti­vät hie­noi­seen kas­vuun. Vai­kut­taa sil­tä, että vuo­sien 2021–23 not­kah­dus tuo­tan­to­ra­ken­nusin­ves­toin­tien mää­ris­sä on ohi. Myös nuo­ren vil­je­li­jän aloi­tus­tu­kia myön­net­tiin aiem­pia vuo­sia enemmän.

Vaik­ka uusiin navet­toi­hin ja van­ho­jen laa­jen­ta­mi­seen onkin haet­tu nyt enem­män avus­tus­ta kuin aiem­min, näyt­tää sil­tä, että aina­kin lyp­sy­kar­ja­ta­lou­des­sa lyp­sy­leh­mä­paik­ko­jen lisäys ei ole riittävä. 

– Tule­vi­na vuo­si­na käy­kin niin, että mei­je­rei­den vas­taa­no­tet­tu mai­to­mää­rä las­kee aikai­sem­pia vuo­sia jyr­kem­min, arvioi eri­tyis­asian­tun­ti­ja Aulis Kuuse­la Ruokavirastosta.

Liha­kar­ja­na­ve­toi­den osal­ta laa­jen­nuk­set ovat läh­te­neet liik­keel­le ja sika­loi­hin inves­toi­daan myös aiem­paa enem­män. Broi­le­rin lihan kulu­tus Suo­mes­sa kas­vaa ja myös inves­toin­nit broi­le­ri­hal­lei­hin ovat lisääntyneet.

Maa­ti­lat haki­vat vii­me vuon­na run­saas­ti avus­tus­ta myös salao­ji­tuk­siin ja pie­nem­piin han­kin­toi­hin, kuten ruo­kin­ta­lait­tei­siin, mul­tai­miin, par­si­pe­tei­hin ja täsmäviljelylaitteisiin.

Maa­ti­lo­jen ener­giain­ves­toin­nit vähe­ni­vät vii­me vuon­na mer­kit­tä­väs­ti. Vuo­si­na 2022–24 ener­giain­ves­toin­tei­hin myön­net­tiin avus­tuk­sia yli 20 mil­joo­naa euroa vuo­sit­tain. Vii­me vuon­na avus­tus­ta myön­net­tiin enää 8,3 mil­joo­naa euroa. Syi­nä ener­giain­ves­toin­tien vähe­ne­mi­seen lie­ne­vät ener­giain­ves­toin­tien tuki­ta­son madal­ta­mi­nen 50 %:sta 40 %:iin ja säh­kön hin­nan laskeminen.

Maa­ti­lat eivät ole innos­tu­neet bio­kaa­su­lai­to­sin­ves­toin­neis­ta. Syy­nä saat­taa olla se, että maa­ti­la­mit­ta­kaa­van kokoi­nen bio­kaa­su­lai­to­sin­ves­toin­ti on kal­lis ja inves­toin­tia on vai­kea saa­da kan­nat­ta­vak­si, vaik­ka sii­hen saa 50 %:n avus­tuk­sen. Tuen ehto­ja on hel­po­tet­tu 16.1.2026 alkaen niin, että jat­kos­sa bio­kaa­suin­ves­toin­tiin voi saa­da tukea, vaik­ka enin­tään puo­let ener­gias­ta myy­täi­siin eteen­päin. Tähän saak­ka bio­kaa­su­lai­tok­sia on tuet­tu vain sil­tä osin mikä vas­taa maa­ti­lan energiankulutusta.

Vuon­na 2025 nuo­ren vil­je­li­jän aloi­tus­tuen sai 356 uut­ta maa­ta­lous­yrit­tä­jää ja 7 poro­ta­lou­den elin­kei­non­har­joit­ta­jaa. Maa­ta­lou­den aloi­tus­tu­kea myön­net­tiin yhteen­sä noin 13,7 mil­joo­naa euroa avus­tuk­se­na ja poro­ta­lou­den aloi­tus­tu­kea 175 000 euroa.

Vas­taa­va mää­rä aloi­tus­tu­kia myön­net­tiin vii­mek­si vuon­na 2018. Sil­loin kiin­nos­tus­ta aloi­tus­tu­kiin nos­ti luo­pu­mis­tu­kie­läk­kei­den lopet­ta­mi­nen vuon­na 2019. –Vuo­den 2018 ja vuo­den 2025 aloi­tus­tu­ki­mää­rien suo­ra ver­tai­lu kes­ke­nään ei vält­tä­mät­tä anna täyt­tä kuvaa. Tuen ehtoi­hin on tul­lut EU-rahoi­tus­kau­den vaih­tees­sa muu­tok­sia, jot­ka myös vai­kut­ta­vat aloi­tus­tu­kien mää­rään, sanoo eri­tyis­asian­tun­ti­ja Aulis Kuuse­la Ruokavirastosta.

Maa­ta­lou­den inves­toin­ti­tu­kia ja nuo­ren vil­je­li­jän aloi­tus­tu­kea hae­taan elin­voi­ma­kes­kuk­sis­ta. Haku on jat­ku­va. Hake­muk­sen voi teh­dä Hyrrä-asiointipalvelussa.