Jo jou­tui armas aika Jokikylässä

Jo jou­tui armas aika­ja suvi suloinen.Kauniisti joka paik­kaa­ko­ris­taa kukkanen…Suvivirsi lau­let­tiin vii­meis­tä ker­taa Hau­ki­pu­taan Joki­ky­län kou­lun kevät­juh­lis­sa vii­me vii­kol­la. Tun­nel­ma oli hai­kea, mut­ta myös tule­vaan luot­ta­va. Muu­tos on uuden alku.

Joki­ky­län kou­lun esi­kou­lu­lai­set, oppi­laat ja kou­lun enti­set oppi­laat esiin­tyi­vät kevät­juh­las­sa. Päi­vä­juh­laan oli kut­sut­tu kylä­läi­siä, kou­lun enti­siä oppi­lai­ta, opet­ta­jia ja päät­tä­jiä. Kut­sua oli­vat kuul­leet myös mui­den Hau­ki­pu­taan kou­lu­jen reh­to­rit. Illal­la oli van­hem­pien vuoro.

Joki­ky­län, Tai­pa­leen­ky­län ja Onka­mon kylä­kir­jan “Sisul­la ja sydä­mel­lä” toi­mit­ta­nut H. Tapio Han­he­la oli kut­sut­tu juh­la­pu­hu­jak­si tähän his­to­rial­li­sen juh­laan. Hän sanoi, että tähän on tul­tu, ja täs­tä on jat­ket­ta­va. Kylä­läis­ten aktii­vi­suu­den ja työn tulok­se­na kylä­kou­lu on saa­tu mones­ti pelas­tet­tua, mut­ta enää ei kylä­läis­ten tah­to ja toi­vo riit­tä­nyt. Oppi­las­mää­rä on Joki­ky­län alu­eel­la laskenut.

– Lap­sia odot­taa isom­pi kou­lu, mikä pitää näh­dä nyt mah­dol­li­suu­te­na. Lap­set ovat sopeu­tu­vai­sia ja hyväk­sy­vät muu­tos­myön­tei­sen ilma­pii­rin, mikä­li myös van­hem­mat niin teke­vät, roh­kai­si Hanhela.

Läh­ti­jöil­le ojen­net­tiin ruusut

Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­ta lah­joit­ti Joki­ky­län kou­lun oppi­lail­le ja opet­ta­jil­le ruusut kii­tok­sek­si ja muis­tok­si kevät­juh­la­päi­väs­tä. Ruusut ojen­si kap­pa­lai­nen Outi Poh­ja­nen.

– Vaik­ka läh­det­te tääl­tä omal­ta kou­lul­ta toi­seen kou­luun, te lap­set olet­te jat­kos­sa­kin kylän elin­voi­mai­suu­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­siä. Tuo­kaa uusia, tuo­rei­ta ideoi­ta, sanoi Pohjanen.

– Muis­ta­kaa myös kou­lun ja kylän van­ho­ja asioi­ta ja ihmi­siä. Tääl­lä Joki­ky­läs­sä on aina halut­tu teh­dä töi­tä tois­ten ihmis­ten hyväk­si. Rakas­ta­kaa ja kun­nioit­ta­kaa lähim­mäi­siä ja teh­kää yhteis­työ­tä kaik­kien kans­sa, eväs­ti Pohjanen.

Ase­man kou­lun reh­to­ri Mika Kent­tä­maa ker­toi, että 1900-luvul­la on Suo­mes­sa lak­kau­tet­tu yli 2000 kou­lua. Hänen työ­ural­laan Joki­ky­län kou­lu on kah­dek­sas, jois­ta kah­ta hän on jou­tu­nut itse lakkauttamaan.

– Ras­kaal­ta­han se tuntuu.

Joki­ky­läs­tä siir­tyy Ase­ma­ky­läl­le 17 oppi­las­ta ja kak­si opet­ta­jaa. Ase­man kou­lul­la on syk­syl­lä vajaat 280 oppi­las­ta. Tule­vi­na vuo­si­na oppi­las­mää­rä tulee ole­maan noin 250, arvioi Kenttämaa.

Joki­ky­län kou­lu on ollut Mika Kent­tä­maal­le läheinen.

– Tääl­lä on ollut pie­nen kylä­kou­lun hen­ki. Onnek­si me myös Ase­ma­ky­läs­sä olem­me voi­net pitää ope­tus­ryh­mät pie­ni­nä. Lisäk­si Ase­man kou­lul­le ollaan teke­mäs­sä nyt uudis­tuk­sia tilo­jen suh­teen, menos­sa on han­ke­sel­vi­tys­tä B‑rakennuksen pai­kal­le, ker­toi Kenttämaa.

– Yhteis­työ Joki­ky­län kou­lun opet­ta­jien, van­hem­pien ja kaik­kien kylä­läis­ten kans­sa on ollut erin­omai­sen hyvää, nyt yhteis­työ jat­kuu Ase­ma­ky­läl­tä käsin.

Mika Kent­tä­maa toi­vo, että Joki­ky­län kou­lu­ra­ken­nuk­set säi­ly­vät jat­kos­sa­kin hyväs­sä käy­tös­sä ja pal­ve­le­vat kylä­läi­siä. Raken­nuk­set ovat myynnissä.

“Muis­ta­kaa juurenne”

Vie­no Myl­ly­lä toi­mi aikoi­naan Joki­ky­län kou­lun opet­ta­ja­na ja hän oli muka­na kou­lun vii­mei­ses­sä kevät­juh­las­sa. Hän muis­te­li, mit­kä sei­kat hänel­le itsel­leen oli­vat lap­suu­des­sa tärkeitä.

– Ne oli­vat juuret.

Myl­ly­lä toi­voi, että las­ten ja nuor­ten itse­tun­to vah­vis­tuu siten, että he pää­se­vät toteut­ta­maan omia par­hai­ta puo­li­aan ja vah­vis­ta­maan itsetuntoaan.

Vie­no Myl­ly­lä on kir­joit­ta­nut kylä­kir­jaan alu­een kou­lu­asiois­ta ja itse­kin nyt luke­nut mie­len­kiin­nol­la kir­jan tari­noi­ta ja löy­tä­nyt pal­jon tut­tu­ja nimiä.

– Muka­va lukea, mitä niis­tä sil­loin pie­nis­tä kou­lu­lai­sis­ta tuli sit­ten myöhemmin.