Toi­mit­ta­jal­ta: Yli­kii­min­gis­sä syy­tä juhlaan

240 vuot­ta on pit­kä aika ihmi­sen ja koko­nais­ten suku­pol­vien­kin mit­ta­kaa­vas­sa. Niin pit­kään Yli­kii­min­gis­sä on kui­ten­kin ollut komea kirk­ko mäen pääl­lä Kii­min­ki­joen ran­nas­sa. Kirk­ko val­mis­tui vuon­na 1786. Sen jäl­keen sen sei­nien sisä­puo­lel­la on koet­tu monet ilot ja surut sekä hen­gel­li­set kokemukset.


Rent­ta­he­lek­ku: Uskal­taa­ko uijak­kaan ennää

Pil­vi­nen aamu­päi­vä. Koh­ta­lai­sen tyyn­tä. Yhtäk­kiä taka­pi­han koi­vi­ko­sa käy voi­ma­kas tuu­len­puus­ka. Aivan kuin luon­to antais käs­kyn: rii­suun­tu­kaa! Tuu­les­sa hei­lu­vat oksat puot­ta­vat vii­mei­set leh­ten­sä, suu­re­na leh­ti­pil­ve­nä. Tuu­li tyyn­tyy ja koi­vut ovat ilman leh­tiä. Kuin alas­to­muut­taan nolos­te­le­va ihmi­nen. Huh, sanon ääneen. Vie­rei­set kuuset ja petä­jät pysy­vi­ne neu­la­si­neen, toi­von, anta­vat loh­tua ja suo­jaa leh­ti­puil­le tal­ven kyl­mim­pi­nä päi­vi­nä. Samoin kuin kans­saih­mi­nen alas­to­mal­le pale­le­val­le ihmis­po­lol­le. Puis­tat­taa, on jo syksy. 


Har­taus: Jee­sus kul­kee kans­sa­si uskontiellä

Tule­van sun­nun­tain evan­ke­liu­mis­sa (Joh. 9:24–38) sokea­na syn­ty­nyt mies julis­taa ihmees­tä, jon­ka Jee­sus on hänel­le teh­nyt: ”Minä, joka olin sokea, nyt näen”. Voi­si kuvi­tel­la, että kaik­ki kuu­li­jat iloit­si­si­vat tapah­tu­nees­ta. Näin ei kui­ten­kaan käy. Mies jou­tuu ensin kuu­lus­tel­ta­vak­si ja lopul­ta yhtei­sön­sä hyl­kää­mäk­si. Fari­seuk­set eivät kor­vil­laan kuu­le, eivät­kä sil­mil­lään näe, kuin­ka mies puo­lus­taa Totuut­ta ja kuin­ka Juma­lan voi­mal­li­set teot ovat tul­leet hänes­sä julki.






Tak­ku­ran­nan talon­poi­ka Ant­ti Vai­nio jät­ti jäl­keen­sä ainut­laa­tui­set runot

Vuo­si­na 1763–1825 Kel­lon Tak­ku­ran­nal­la elä­nyt Ant­ti (Anders) Vai­nio on tois­tai­sek­si var­hai­sin tie­dos­sa ole­va suo­ma­lai­nen talon­poi­ka, joka kir­joit­ti itse runon­sa muis­tiin. Hänen käsin kir­joit­ta­man­sa kak­si kale­va­la­mit­tais­ta runo­ko­ko­nai­suut­ta, Sota­ru­no ja Suru­ru­no, ovat säi­ly­neet jäl­ki­pol­vil­le Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suus­seu­ran Kansanrunousarkistossa. 



Hei­jas­tin puut­tuu joka toi­sel­ta jalankulkijalta

Suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat hei­jas­ti­meen myön­tei­ses­ti, mut­ta Lii­ken­ne­tur­van seu­ran­nas­sa hei­jas­tin löy­tyi vain joka toi­sel­ta jalan­kul­ki­jal­ta. Hei­jas­ti­men puut­tu­mi­nen näkyy myös lii­ken­tees­sä, sil­lä 65 pro­sent­tia autoi­li­jois­ta ker­too jou­tu­neen­sa äkki­jar­rut­ta­maan ilman hei­jas­tin­ta liik­ku­neen jalan­kul­ki­jan vuoksi.


Mil­loin tal­vi­ren­kaat alle?

Tal­vi lähes­tyy, ja monen mie­les­sä on sama kysy­mys: mil­loin tal­vi­ren­kaat oikeas­taan pitäi­si vaih­taa alle? Vas­taus voi riip­pua muus­ta­kin kuin kalen­te­ris­ta. Muu­ta­mia sel­kei­tä nyrk­ki­sään­tö­jä kan­nat­taa kui­ten­kin nou­dat­taa. Suo­mes­sa tie­lii­ken­ne­la­ki vel­voit­taa käyt­tä­mään tal­vi­ren­kai­ta mar­ras­kuun alus­ta maa­lis­kuun lop­puun, jos sää tai keli sitä edel­lyt­tää. Nas­ta­ren­kai­ta saa käyt­tää sama­na ajan­jak­so­na ajo-olo­suh­tei­den niin vaatiessa.


Pate­nie­mi soi ja raikasi

LC Oulu-Pate­nie­mi jär­jes­ti perin­tei­sen Pate­nie­mi­päi­vän Pate­nie­men ylä­kou­lul­la vii­me lau­an­tai­na. Päi­vä oli jär­jes­tyk­ses­sään yhdes­tois­ta. Tapah­tu­ma oli osa Oulu 2026-kult­tuu­rioh­jel­maa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.


Jää­lin kou­lul­la teh­dään teok­sia Lumo-valofestivaalille

Jää­lin kou­lu tuli vali­tuk­si mukaan tämän vuo­den Lumo-valo­fes­ti­vaa­lien alueoh­jel­maan. Tapah­tu­man val­mis­te­lut ovat jo käyn­nis­ty­neet, ja oppi­laat ovat muun muas­sa käy­neet etsi­mäs­sä töi­den­sä mate­ri­aa­leik­si ainek­sia luonnosta. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Alai­käi­sen kul­jet­ta­jan tun­nus on nyt autos­sa pakollinen

Loka­kuun alus­ta alkaen B‑luokan ajo-oikeut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von alle 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von takao­saan näky­väl­le pai­kal­le ja sen tulee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaatimukset.


Hau­ki­pu­taan­kin kir­kon koris­tel­lees­ta kirk­ko­maa­la­ris­ta teh­tiin dokumenttielokuva

Uusi doku­ment­tie­lo­ku­va Poh­jo­lan Rubens – kirk­ko­tai­tei­li­ja Mic­hael Top­pe­liuk­sen elä­mä ja tai­de saa ensi-iltan­sa Oulus­sa 17.10.2026. Elo­ku­va esit­te­lee Suo­men 1700-luvun mer­kit­tä­vim­män tai­tei­li­jan Mic­hael (Mikael) Top­pe­liuk­sen elä­mää ja tai­det­ta. Elo­ku­van ovat teh­neet yhteis­työs­sä lem­pää­lä­läi­nen kuva­tai­tei­li­ja Lau­ri Lou­ne­la ja oulu­lai­nen toi­mit­ta­ja Ris­to Deger­man.