Pitkääpalloa pelataan Kaalisaaren urheilukentällä Sastamalassa. Lauri "Tahko" Pihkala kehitti 1800-luvun lopulta lähtien pelatusta kuningaspallosta pitkäpallon ja myöhemmin pesäpallon, joka tunnetaan Suomen kansallispelinä. Kuva: Kalle Havas, 1919. Kuvan omistaa Sastamalan museo.

Ajankohtaista, Kiiminki 08.06.2025 12:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­pe­li pesäpallo

Pal­lo­pe­le­jä, jois­sa pal­loa lyö­tiin ”kar­tul­la”, sit­tem­min mai­lal­la, pelat­tiin omil­la sään­nöil­lä Suo­mes­sa­kin var­sin­kin jo 1800-luvun jäl­ki­puo­lel­la. Ivar Wilsk­man, suo­ma­lai­sen lii­kun­ta­kult­tuu­rin moni­puo­li­nen pio­nee­ri ja vai­kut­ta­ja 1870-luvul­ta 1920-luvul­le, oli myös pal­loi­lu-urhei­lun edis­tä­jä. Vuon­na 1903 hän jul­kai­si teok­sen Pal­lo­leik­ke­jä. Sii­nä hän kuvai­li eri pal­lo­la­jien luon­net­ta ja sään­tö­jä lähin­nä lap­sia ja nuo­ria aja­tel­len; muka­na oli­vat kunin­gas­pal­lo, raja­pal­lo, jal­ka­pal­lo, kop­pa­pal­lo, polt­to­pal­lo, köy­si­pal­lo, puo­lue­pal­lo, pii­ri­pal­lo, kuvio­pal­lo ja verkkopallo.

Lue lisää
Koko maailma katosi -lyhytelokuvaa kuvattiin viime kesänä muun muassa Haukiputaalla. Kuvassa tuottaja ja käsikirjoittaja Anna Tuovinen. Kuva: Janette Husso

Haukipudas 05.06.2025 09:30

Koko maa­il­ma kato­si ‑lyhy­te­lo­ku­va ker­too nuo­ruu­den kipu­pis­teis­tä 90-luvun Oulussa

Vii­me vuo­den elo­kuus­sa Oulun seu­dul­la kuvat­tiin lyhy­te­lo­ku­vaa, joka jul­kais­taan kesä­kuun alus­sa ALA­prod You­Tu­be-kana­val­la. Koko maa­il­ma kato­si ‑lyhy­te­lo­ku­va on tyy­li­la­jil­taan romant­ti­nen rikos­draa­ma, joka sijoit­tuu 90-luvul­le ja käsit­te­lee aihei­ta, joi­den paris­sa nuo­ret kamp­pai­li­vat jo silloin.

KKP:n vuoden joukkueessa pelaavat Erika Vitikka, Elli Huotari, Seela Vuoti, Siiri Tolonen, Veera Virkkunen, Lotta Sulkakoski, Kiira Korpela, Daria Molchun, Kerttu Keränen, Nea Ronkainen, My Kangas, Anna Aikio, Roosa Muikku, Jasmiina Mustonen ja Katri Parkkinen. Joukkueen vastuuvalmentaja on Mika Ronkainen, valmentajat Janne Aikio ja Heidi Hallikainen, joukkueenjohtaja Otto Simola, huoltajat Hannu Kurttila, Niina Ronkainen ja Jani Vitikka sekä maalivahtivalmentaja Aino Mäenpää. Kuva KKP.

Jääli 05.06.2025 00:01

KKP pal­kit­si par­haim­mis­toa kau­den päättäjäisissä

Kii­min­gin Kiek­ko­po­jat pal­kit­si kau­den menes­ty­jiä ja jouk­kuei­den par­ham­mis­toa kau­den päät­tä­jäi­sis­sä. Vuo­den jouk­ku­eek­si valit­tiin KKP:n N16, joka tais­te­li kau­den aika­na tien­sä SM-prons­sil­le kisois­sa, jois­sa oli muka­na myös liigaseuroja. 

Vaaleanharmaan viilipytyn päällä on huttuvispilä sekä juustokehä taikamerkein varustettuna. Vieressä rautavanteellinen ja koristeveistetty paistolauta sekä Rauha-äidin juustolauta. Uuniluukun raosta kurottelee tikun nokassa ”mako”. Kuva: Eino Mikkonen

Kiiminki 05.06.2025 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Lei­pä­juus­ton paistolauta

Juus­to­ja on val­mis­tet­tu ammoi­sis­ta ajois­ta läh­tien. Val­mis­tus­ta­pa on poh­jim­mil­taan sama kuin tuhat­kun­ta vuot­ta sit­ten, tek­nii­kois­sa on toki tapah­tu­nut muu­tok­sia. Ensim­mäi­set kir­jal­li­set mai­nin­nat suo­ma­lai­ses­ta juus­ton val­mis­tuk­ses­ta ovat 1500-luvulta.

Kiviniemen satamaan valmistuvan taideteoksen tekee SUPERFLEX-taitelijaryhmä, johon kuuluva Rasmus Rosengren Nielsen sai Kellon asukastuvalta muistoksi käsityönä tehdyn ruusun. Vierellä taiteilijapari Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, jotka rakentavat yhteisöllisesti toista taideteosta Oravan koululla. Vasemmalla Climate Clock taidereitin kuraattori Alice Sharp. Kuva: Auli Haapala

Haukipudas, Kello, Oulu 05.06.2025 00:01

Kivi­nie­men sata­man tai­de­teos ker­too myös Odys­seian tarinaa

Hau­ki­pu­taan alu­eel­la on arvuu­tel­tu, mihin merel­li­seen ympä­ris­töön Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den 2026 Cli­ma­te Clock ‑tai­de­rei­tin yksi seit­se­mäs­tä pysy­väs­tä teok­ses­ta sijoi­te­taan. Tiis­tai­na asia sai var­mis­tuk­sen, kun tai­de­teok­sen pai­kak­si vah­vis­tet­tiin Kel­lon Kivi­nie­men sata­ma. Uuti­nen ker­rot­tiin Kel­lon yhtei­sö­ti­las­sa jär­jes­te­tys­sä tilaisuudessa.

Rannaton horisontti, musiikki ja kyläyhdistyksen savumaivat ovat Maakisen Martinniemen tavaramerkki. Arkistokuva: Auli Haapala

Haukipudas 05.06.2025 00:00

Kult­tuu­ria kai­kel­le kan­sal­le Maa­ki­ses­sa Mar­tin­nie­mes­sä viikonloppuna

Moni­tai­de- ja kylä­ta­pah­tu­ma Maa­ki­nen Mar­tin­nie­mi jär­jes­te­tään vii­kon­lop­pu­na 6.–8. kesä­kuu­ta jäl­leen moni­puo­li­sel­la ohjel­ma­kat­tauk­sel­la. Vuo­des­ta 2009 jär­jes­te­tyn kult­tuu­ri­ta­pah­tu­man aree­na­na Kur­tin­hau­dan ran­ta­met­sä ja Ukko­lan­ran­ta, jon­ka hori­son­tis­sa Kii­min­ki­jo­ki sulau­tuu mereen. 

No Picture

Kuivaniemi 05.06.2025 00:00

Val­tuus­toa­loi­te Kui­va­nie­men torista

Toria­lu­een suun­nit­te­lus­ta ja toteut­ta­mi­ses­ta Kui­va­nie­men kes­kus­taa­ja­maan jätet­tiin val­tuus­toa­loi­te maa­nan­tain kun­nan­val­tuus­ton kokouk­ses­sa. Vasem­mis­ton val­tuus­to­ryh­män teke­mäs­sä aloit­tees­sa esi­te­tään, että hank­kee­seen voi­tai­siin käyttää…

Markus Keinänen nappasi Juopulinjärven osakilpailun suurimman hauen, jolla oli painoa 7,880 kiloa. Markus Keinänen ja Matti Hautamäki uistelivat Juopulinjärven osakilpailun voittoon. Kuva: Pirjo Holappa

Ylikiiminki 05.06.2025 00:00

Uis­te­lun Yli­kii­min­ki-cup on hyväs­sä vauhdissa

Yli­kii­min­ki-cupin toi­nen osa­kil­pai­lu uis­tel­tiin Juo­pu­lin­jär­vel­lä per­jan­tai-ilta­na. Juo­pu­lin­jär­vi kun­toon ry/Parilan jär­jes­tä­mään kisaan osal­lis­tui 46 vene­kun­taa. Uis­te­li­jat sai­vat naut­tia kalas­tuk­ses­ta kau­niis­sa kesäillassa.