Kuusa­mon­tien ympä­ril­lä kuhi­see edel­leen. Tai lie­nee kuhis­sut lähes aina. Jo pian vuon­na 2008 val­mis­tu­neen neli­kais­tais­ta­mi­sen jäl­keen kävi var­sin ilmei­sek­si, että laa­jem­paa baa­naa oli­si tar­vit­tu aina­kin Kii­min­kiin saak­ka. Pai­ne on sii­tä vain kas­va­nut, kun kaa­voi­tus tien var­teen on jat­ku­nut vah­va­na ja tava­ra- ja hen­ki­lö­lii­ken­teen mää­rät ovat kas­va­neet. Nyt val­mis­teil­la on yleis­suun­ni­tel­ma tien paran­ta­mi­ses­ta ja neli­kais­tai­ses­ta rat­kai­sus­ta. Tämän jäl­keen kuo­kan voi­si­kin iskeä maa­han — kun­han rahoit­ta­ja löytyy.

Sinä van­ha elä­ke­hen­ki­lö puhut asi­aa! Kyllä!

Vie­lä huo­mio Hau­ki­pu­taan alu­eel­la sijait­se­van Par­ku­mäen nimes­tä. Äiti­ni iso­äi­din Gre­ta Sofia Vah­to­lan (o.s. Hol­ma) s. 1854, k. 1951 (asui koko ikän­sä Hau­ki­pu­taal­la) ker­to­man peri­mä­tie­don mukaan Par­ku­mä­ki oli­si saa­nut nimen­sä sin­ne vie­dyis­tä ja jäte­tyis­tä paran­tu­mat­to­mis­ta sai­rais­ta. Met­säi­sel­tä asunn­ot­to­mal­ta alu­eel­ta oli kuu­lu­nut kuo­le­vien par­kua, itkua ja vali­tus­ta lähim­piin taloihin.