Isän­maal­li­set ja jou­lui­set säve­let toi­vat loh­tua ja toivoa

Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­ta­kes­kuk­ses­sa jär­jes­tet­tiin tiis­tai-ilta­na perin­tei­nen ja läm­min­hen­ki­nen Isän­maal­li­nen jou­lu­kon­sert­ti. Tilai­suus virit­ti ylei­sön jou­lun ja itse­näi­syys­päi­vän tun­nel­miin ja tar­jo­si samal­la mah­dol­li­suu­den tukea vähä­va­rais­ten joulukeräystä.

Tun­ne­la­taus­ta iltaan toi koko kyläyh­tei­söä syväs­ti kos­ket­ta­va suu­ri suru, kun nuo­ri meneh­tyi lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa Hau­ki­pu­taal­la maa­nan­tai­na. Musiik­ki toi loh­tua ja toi­voa myös sotai­sas­sa maailmantilanteessa.



Omal­la tyy­lil­lä, omal­la jengillä

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­lia on koko sen ole­mas­sao­lon ajan raken­net­tu Koi­te­li elää ry:n tii­viil­lä poru­kal­la, joka on vuo­sien aika­na hit­sau­tu­nut yhteen sau­mat­to­mas­ti. Koh­ti uut­ta fes­ti­vaa­li­vuot­ta poruk­ka läh­tee jäl­leen iloi­sin mie­lin. Ins­pi­raa­tion läh­tee­nä jär­jes­tä­jil­lä on se yhtei­sö, jol­la fes­ti­vaa­lia tehdään.



Peace and Love!

Ran­ta­poh­jas­ta 25.5.1978: Nuo­ri­pa­ri oli vihit­tä­vä­nä. Papin kysyes­sä sul­ha­sel­ta “tah­dot­ko ottaa tämän… jne”, niin mor­sian kii­reh­ti vas­taa­maan: “Ottaa, ottaa. Aiko se aina­ki kotoa läh­ties­sä, ko minä sitä van­no­tin.” E.P. Oijärvi



Elä­mä­ni 80 rau­han vuotta

Äiti­ni, lot­ta työ­ko­men­nuk­sel­la armei­jan kou­lu­tus­kes­kuk­sen keit­tiöl­lä, käve­lee verk­kai­ses­ti Raa­hen semi­naa­ril­ta kul­ke­vaa tie­tä kau­pun­kia koh­ti. On kesä­kuun vii­den­nen päi­vän myö­häi­nen ilta. Hänen äitin­sä, mum­mu­ni, on saat­ta­mas­sa ja tuke­mas­sa tytär­tään, mat­kal­la sai­raa­laan. Syn­ty­mä­ni aika on tul­lut. He ohit­ta­vat tien­vie­res­sä loi­mua­van nuo­tion, soti­laat istu­vat sen ympä­ril­lä jutel­len hil­jaa keskenään.


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Itsenäisyyspäivä

Suo­men kan­sal­lis­päi­vä on Suo­men itse­näi­syys­päi­vä, jota vie­te­tään 6. jou­lu­kuu­ta sen kun­niak­si, että Suo­mi itse­näis­tyi 6.12.1917 bol­se­vis­ti­ses­ta Venä­jäs­tä. Bol­se­vi­kit oli­vat kaa­pan­neet Venä­jäl­lä val­lan loka­kuun val­lan­ku­mouk­ses­sa 7.–8. 1917. Se mah­dol­lis­ti myös P. E. Svin­huf­vu­din vapau­tu­mi­sen kar­ko­tuk­ses­ta Sipe­rias­ta, ja hänes­tä tuli Suo­men senaa­tin puheenjohtaja. 



Piis­pan­ka­ma­ri kym­me­nen vuotta

Piis­pan­ka­ma­ri on toi­mi­nut Yli­kii­min­gis­sä jo kym­me­nen vuo­den ajan. Se kokoon­tuu joka per­jan­tai asu­kas­tu­val­la, ja on seu­ra­kun­nan mata­lan kyn­nyk­sen toi­min­taa, jos­sa kah­vi­tel­laan, lau­le­taan, kuul­laan har­taus sekä vaih­de­taan kuulumisia.


Kun poh­joi­nen paloi

Voi­ko näin kah­dek­san vuo­si­kym­me­nen jäl­keen sanoa, että Hau­ki­pu­taan, Kii­min­gin, Iin, Kui­va­nie­men, Yli­kii­min­gin ja Yli-Iin asuk­kail­la oli hyvää­kin onnea sil­loin aikoi­naan. Oulu ja sen poh­joi­set ja itäi­set lähia­lu­eet eivät pala­neet­kaan Lapin sodan alkunäytöksenä.


Kor­jaus: Nät­te­borg oli kauppalinna

Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tiin tiis­tai­na 3.12. Kes­kus­te­lem­me-osios­sa kir­joi­tus, jos­sa käsi­tel­tiin Iin Nät­te­po­rin nimen his­to­ri­aa. Teks­tis­sä oli vir­ke “Nät­te­borg ei siis ollut kaup­pa­lin­na”. Kir­joit­ta­jan tar­koi­tus oli kui­ten­kin päin­vas­tai­nen, ja virk­keen oli tar­koi­tus kuu­lua “Nät­te­borg oli siis kaup­pa­lin­na”. Vir­he tapah­tui teks­tin käsittelyvaiheessa.


Polii­si pyy­tää havain­to­ja Hau­ki­pu­taan kuolonkolarista

Hau­ki­pu­taal­la tapah­tui maa­nan­tai­na aamul­la lii­ken­neon­net­to­muus, jos­sa meneh­tyi 16-vuo­tias nuo­ri. Auton kul­jet­ta­ja osui autol­laan suo­ja­tie­tä ylit­tä­mäs­sä ollee­seen nuo­reen Hau­ki­pu­taan Keis­kas­sa maa­nan­tai­aa­mu­na kel­lo 7:n jäl­keen Hau­ki­pu­taan­tien ja Tör­män­tien ris­teyk­ses­sä. Tör­mäyk­sen seu­rauk­se­na nuo­ri meneh­tyi saa­miin­sa vammoihin.


Päät­tä­jäl­tä: Suo­men itse­näi­syys ja demokratia

Vie­täm­me per­jan­tai­na Suo­men itse­näi­syy­den 107-vuo­tis­ta juh­laa. Vuo­siin on mah­tu­nut sotia, sota­kor­vauk­sia, teol­lis­tu­mis­ta, vau­ras­tu­mis­ta ja lukui­sia krii­se­jä. Pie­nen kan­sa­kun­nan lujuus löy­tyy yhte­näi­syy­des­tä. Asiois­ta, jois­ta olem­me samaa miel­tä, luo­tam­me ja kun­nioi­tam­me toi­siam­me. Teem­me tule­vai­suut­ta yhdessä.


Har­taus: Ter­ve­tu­loa joulumatkalle

Miten jou­lua edel­tä­vää aikaa, advent­tia, voi­si viet­tää siten, että se syven­täi­si jou­lun viet­toon liit­ty­viä koke­muk­sia, avai­si uusia mer­ki­tyk­siä ja rikas­tut­tai­si siten yhteis­kun­tam­me suu­rin­ta juhla-aikaa?