Kui­va­nie­men kadut ja vesi­huol­to uusik­si –Kaduis­ta tulos­sa piha­tei­tä kah­den­kym­pin nopeusrajoituksella

"Hyvältä näyttävät", totesi Ossi Piri (vas.) katusuunnitelmista, joita hän katseli Pekka Koskelan kanssa. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo."Hyvältä näyttävät", totesi Ossi Piri (vas.) katusuunnitelmista, joita hän katseli Pekka Koskelan kanssa. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo.

Kui­va­nie­men Ase­ma­ky­län kadut aio­taan sanee­ra­ta ja vesi­huol­to uusia. Hank­keen tavoit­tee­na on saa­da toi­mi­va ja viih­tyi­sä katu­ym­pä­ris­tö ja paran­taa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Suun­ni­tel­ma­luon­nok­sia tiis­tai-ilta­na Kui­va­nie­mel­lä esi­tel­lyt Des­tian pro­jek­ti­pääl­lik­kö Eerik Jark­ko ker­toi, että läh­tö­koh­ta kun­nal­la on ollut tar­ve uusia alu­een vesihuolto.

– Alu­een vesi­joh­dot ja vie­mä­rit ovat tulos­sa tien­sä pää­hän. Kun­nal­lis­tek­nii­kan kan­nal­ta samal­la kan­nat­taa uusia myös ties­tö ja huo­leh­tia kui­va­tuk­ses­ta. Nyt alu­eel­la on syviä­kin ojia, jois­sa vedet makaavat.

Iin kun­ta valit­si Des­tian Ase­ma­ky­län katu- ja vesi­huol­to­suun­ni­tel­mien teki­jäk­si kil­pai­lu­tuk­sen kaut­ta. Suun­nit­te­lu aloi­tet­tiin elo­kuus­sa muun muas­sa maas­to­mit­tauk­sil­la. Suun­nit­te­lua­lu­ee­seen kuu­luu Rata­tie, Hyl­je­tie, Hyl­je­ku­ja, Lohi­tie, Rata­ku­ja, Sär­ki­tie, Ahven­ku­ja, Tai­men­ku­ja sekä Maivakuja.

Suun­ni­tel­mat poh­jau­tu­vat Kui­va­nie­men kes­kus­tan voi­mas­sa ole­vaan ase­ma­kaa­vaan, joka mää­rit­te­lee muun muas­sa katua­lu­een rajat.

– Nykyi­sin tie ei mene kai­kis­sa pai­kois­sa ase­ma­kaa­van mukai­sil­la katua­lueil­la. Jos­sain pai­koin tie siir­tyy hie­man, jol­loin kaa­van mukai­sel­la katua­lu­eel­la sijait­se­vat puut, pen­saat ja aidat jou­du­taan pois­ta­maan, Jark­ko kertoi.

Hank­kees­sa uusi­taan katu­jen raken­teet, vesi­joh­dot ja vie­mä­rit. Nykyi­sin enim­mäk­seen ton­teil­la kul­ke­via vie­mä­rei­tä ja vesi­joh­to­ja suun­ni­tel­laan siir­ret­tä­väk­si katua­lu­eel­le. Kui­va­tus teh­dään pää­sään­töi­ses­ti hule­ve­si­vie­mä­reil­lä. Suun­nit­te­lua­lu­een katu­va­lais­tus on uudeh­koa. Nykyi­set pyl­väät ja lam­put kerä­tään pois ja sijoi­te­taan uudelleen.

Alu­eel­la on useam­man levyi­siä katu­ja, suun­ni­tel­mas­sa ajo­ra­dan leveys on vii­si met­riä. Kaduis­ta suun­ni­tel­laan läh­tö­koh­tai­ses­ti piha­tei­tä. Piha­tiel­lä jalan­kul­ki­joil­la on estee­tön liik­ku­mi­soi­keus kai­kil­la sen alueil­la ja ajo­neu­vo­jen kul­jet­ta­jil­la on väis­tä­mis­vel­vol­li­suus hei­hin näh­den. Piha­tiel­lä on kah­den­kym­pin nopeusrajoitus.

Ties­töl­le on suun­ni­tel­tu piha­tien luon­teen mukai­ses­ti kive­tyk­siä. Uut­ta puus­toa ei kapeal­le tie­a­lu­eel­le juu­ri­kaan pys­ty­tä istuttamaan.

Ylei­söä mie­ti­tyt­ti, miten ras­kas lii­ken­ne pys­tyy kul­ke­maan pihatietä.

– Ties­tö on suun­ni­tel­tu niin, että sitä pys­tyy käyt­tä­mään myös ras­kas lii­ken­ne. Sin­ne ei tule korok­kei­ta niin, että isot autot pää­se­vät kul­ke­maan, mut­ta nekin jou­tu­vat nou­dat­ta­maan piha­tien lii­ken­ne­sään­tö­jä, Jark­ko vastasi.

Asuk­kai­ta huo­let­ti myös tien kes­tä­vyys. Suun­nit­te­li­jat ker­toi­vat tei­den nykyis­ten poh­ja­mai­den ole­van niin hyviä, että niis­sä riit­tää kantavuutta.

Kes­kus­te­luis­sa ylei­sön kysy­myk­set kos­ki­vat lähin­nä suun­ni­tel­mien yksit­täi­siä kiin­teis­tö­jen omis­ta­jien koh­dal­la ole­via katuo­suuk­sia. Suun­nit­te­li­jat koros­ti­vat, että luon­nok­sis­ta kan­nat­taa antaa palau­tet­ta ja esit­tää uusia ideoi­ta. Esit­te­lyil­las­sa Kui­va­nie­men kou­lun ruo­ka­lan pöy­dil­le oli levi­tet­ty iso­ja kart­to­ja, joi­den äärel­lä kun­ta­lai­set pää­si­vät esit­tä­mään ideoitaan.

Illan aika­na sai antaa suun­ni­tel­mis­ta palau­tet­ta joko nimel­lään tai nimet­tö­mä­nä. Suun­ni­tel­ma­luon­nok­sis­ta voi vie­lä lähet­tää kun­taan palau­tet­ta säh­kö­pos­til­la osoit­tee­seen tekniset@ii.fi.

Katusuun­ni­tel­mat tule­vat näh­tä­vil­le loka­kuus­sa. Raken­ne­suun­ni­tel­mien on tar­koi­tus val­mis­tua vuo­den lop­puun men­nes­sä. Hank­keen toteu­tu­mi­nen riip­puu kun­nan rahoituksesta.

– Hank­keel­le ei ole las­ket­tu tark­kaa kus­tan­nusar­vio­ta, mut­ta vesi­huol­lon sisäl­täen se on arviol­ta noin 3–3,5 mil­joo­naa euroa. Han­ket­ta ei voi­da toteut­taa yhte­nä vuon­na, vaan vai­heit­tain esi­mer­kik­si vuo­si­na 2026–29, Jark­ko kertoi.