Iisa­kan­mä­ki ker­too ihmis­suh­teis­ta ja Tor­nion maihinnoususta

Tapa­ni Bloms­te­rin kir­joit­ta­man Iisa­kan­mä­ki-romaa­nin on kus­tan­ta­nut Atrain & Nord ja sitä on saa­ta­vis­sa muun muas­sa verkkokirjakaupoista.

Aiem­min tie­to­kir­jo­ja kir­joit­ta­nut kui­va­nie­me­läis­läh­töi­nen Tapa­ni Bloms­ter on jul­kais­sut ensim­mäi­sen romaa­nin­sa. Kir­ja Iisa­kan­mä­ki ker­too Tor­nion mai­hin­nousus­ta Lapin sodas­sa loka­kuus­sa 1944. Mai­hin­nousus­sa oli muka­na monia Ran­ta­poh­jan alu­een sotilaita.

Bloms­ter on käyt­tä­nyt kir­jan läh­tei­nä muun muas­sa jal­ka­vä­ki­ryk­ment­ti 53:n ja sen eri komp­pa­nioi­den sota­päi­vä­kir­jo­ja. Pää­osin sii­nä tais­te­li­vat Poh­jois-Poh­jan­maan poh­joi­sim­pien pitä­jien miehet.

– Ryk­men­tin kol­me ensim­mäis­tä komp­pa­ni­aa muo­dos­tui ase­vel­vol­li­sis­ta ja kuusa­mo­lai­sis­ta, kol­me seu­raa­vaa pudas­jär­vi­sis­tä. Yli-iiläi­set muo­dos­ti­vat seit­se­män­nen, kui­va­nie­me­läi­set kah­dek­san­nen ja yli­kii­min­ki­läi­set yhdek­sän­nen komp­pa­nian. Iiläis­ten pää­osa oli ryk­men­tin 3. kone­ki­vää­ri­komp­pa­nias­sa, Bloms­ter kertoo.

Jal­ka­vä­ki­ryk­men­tin 53 sota­tie vei Kies­tin­gin ja Uhtuan kaut­ta huh­ti­kuus­sa 1944 Kan­nak­sel­le lin­noit­ta­maan vie­lä kes­ke­ne­räis­tä VT-linjaa.

– Näis­sä ase­mis­sa ryk­ment­ti otti vas­taan Neu­vos­to­lii­ton suur­hyök­käyk­sen. Kesä­kuun 14. päi­vä rin­ta­ma mur­tui ryk­men­tin 5. komp­pa­nian koh­dal­la Kuu­ter­se­läs­sä. Toi­sen ker­ran muu­ta­man kuu­kau­den sisään rin­ta­ma mur­tuu saman komp­pa­nian koh­dal­la Lapin sodan alus­sa Alavojakkalassa.

Romaa­nin his­to­rial­li­set tapah­tu­mat ovat pää­osin tosia, mut­ta nii­tä on elä­vöi­tet­ty lisää­mäl­lä nii­hin fik­tii­vi­siä osuuk­sia. Hen­ki­löt sen sijaan ovat Bloms­te­rin mukaan täy­sin fik­tii­vi­siä lukuun otta­mat­ta ylim­piä johtajia.

– Kir­ja on enem­män­kin ihmis­suh­de­ro­maa­ni kuin sota­ro­maa­ni. Ihmis­ten trau­maat­ti­set koke­muk­set kär­jis­tä­vät ris­ti­rii­dat. Kriit­ti­ses­sä tilan­tees­sa pal­jas­tu­vat ihmis­ten niin hyvät kuin huo­not­kin puolet.

Ihmis­suh­de­ku­vaus­ten lisäk­si romaa­nis­sa on tark­kaa kuvaus­ta tuon ajan mil­jöös­tä ja olo­suh­teis­ta. Kir­jan hen­ki­löt ovat koke­neet niin Kar­ja­las­ta evak­koon läh­tö­jä kuin mor­sia­men läh­dön sak­sa­lais­so­ti­laan matkaan.

Kui­va­nie­mel­lä vuon­na 1952 syn­ty­nyt Tapa­ni Bloms­ter on työs­ken­nel­lyt his­to­rian opet­ta­ja­na, sivis­tys­toi­men­joh­ta­ja­na ja lukion reh­to­ri­na. Hän oli yksi nel­jäs­tä vuon­na 2020 ilmes­ty­neen Kui­va­nie­men kun­nal­li­nen kes­ki­kou­lu 1962–1976 ‑teok­sen kir­joit­ta­jas­ta. Vii­me vuon­na hänel­tä ilmes­tyi tie­to­kir­ja Kunin­kaal­li­sen Poh­jan­maan ryk­men­tin Kemin komppania.

Iisa­kan­mä­ki-romaa­nin Bloms­ter ker­too kir­joit­ta­neen­sa kiin­nos­tuk­ses­ta sotahistoriaan.

– Oli­sin ehkä sijoit­ta­nut tapah­tu­mat kui­va­nie­me­läis­ten komp­pa­ni­aan, mut­ta sen vai­heis­ta ei ole läh­de­tie­to­ja. Sota­päi­vä­kir­jat ovat säi­ly­neet vain vuo­teen 1942 saak­ka. Pudas­jär­vis­ten 5. komp­pa­nias­sa minua kiin­nos­ti var­sin­kin lin­jo­jen mur­tu­mi­nen lyhyen ajan sisäl­lä kah­des­ti ja se, miten mie­het koki­vat nämä tapahtumat.

Nyt Bloms­ter on aloit­ta­nut Kemiin sijoit­tu­van dek­ka­rin käsikirjoituksen.

– Mie­les­sä on myös Kuu­ter­se­län tais­te­luun ja sen jäl­kei­siin tapah­tu­miin liit­ty­vä romaa­ni. Sii­nä mah­dol­li­ses­ti lii­ku­taan kui­va­lais­ten mukana.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.