Omais­hoi­to kos­ket­taa toden­nä­köi­ses­ti jos­sain elä­män­vai­hees­sa mei­tä kaik­kia, joko omais­hoi­ta­ja­na, hoi­det­ta­va­na tai aina­kin tun­nem­me jon­kun, joka pitää huol­ta lähei­ses­tään. Omais­hoi­ta­jat eivät ole vain ikään­ty­nei­tä puo­li­so­hoi­ta­jia. He ovat myös äite­jä ja isiä, jot­ka hoi­vaa­vat sai­ras­ta tai vam­mais­ta las­taan. He ovat mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jan omai­sia. He ovat työs­sä­käy­viä kes­ki-ikäi­siä omais­hoi­ta­jia ja etä­omais­hoi­ta­jia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat omien van­hem­pien­sa koto­na asu­mis­ta. Ennen kaik­kia, he ovat taval­li­sia kun­ta­lai­sia, joi­den elä­mää lähei­sen hoi­vaa­mi­nen koskettaa.

Toi­mit­ta­ja Anja Har­ju kir­joit­ti sano­ma­leh­ti Kale­vas­sa kolum­nin liit­tyen tule­viin kun­ta­vaa­lei­hin. Sen yksi sano­ma oli se, että Oulua vai­vaa tyy­pil­li­nen asioi­den vei­vaa­mi­nen vuo­si­kausia pää­tök­sen­teos­sa ja toteutuksessa.

Kevään vaa­lit mer­kit­se­vät suur­ta muu­tos­ta kun­nil­le sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon siir­tyes­sä 1.1.2023 maa­kun­nil­le. Kun vie­lä täl­lä het­kel­lä kou­lu­tuk­sen osuus kun­ta­bud­je­teis­ta on noin kol­man­nes, uudes­sa tilan­tees­sa se kas­vaa 70–80 pro­sent­tiin. Kun­nan­val­tuus­tois­ta tulee ikään­kuin laa­jen­net­tu­ja sivistyslautakuntia.