Vas­ta­lei­kat­tu piha­nur­mi tuok­suu. Aamu­kas­te on tii­vis­ty­nyt pie­nik­si, kim­mel­tä­vik­si pisa­roik­si, jot­ka tun­tu­vat iha­nan vii­leil­tä pal­jai­den var­pai­den alla. Lapin­nau­huk­sen läm­pi­män­kel­tai­set kukat ovat puh­jen­neet pit­kiin, kapei­siin kukin­toi­hin. Ne vetä­vät per­ho­sia luok­seen. Haa­ra­pääs­kyt lii­tä­vät pihan poik­ki saa­lis­taen ruo­kaa poi­ka­sil­leen. Niil­lä on nave­tas­sa pesä. Ne tule­vat joka vuosi.

Olen käy­nyt Iisi-aree­nal­la muu­ta­mas­sa ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa, mm. lukion lak­kiais­juh­las­sa. Salin äänen­tois­to on aina ollut niin huo­noa, että kuu­lo­vam­mai­se­na ei puheis­ta saa sel­vää. Mie­tin oli­si­ko induk­tio­sil­mu­kas­ta apua, kos­ka esi­mer­kik­si kir­kois­sa ole­vien induk­tio­sil­mu­koit­ten vuok­si puheet­kin kuu­lu­vat sel­väst! En tie­dä kuin­ka kal­liik­si se tulisi.

FM, his­to­roit­si­ja Pert­ti Huo­vi­nen tote­si mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan seu­raa­vas­ti: ”Tuli mie­leen, että mil­lä taval­la tiheäs­sä ole­vat ker­ros­ta­lot, jopa neli­ker­rok­si­set, ovat eri­tyi­sen iiläi­siä ja otta­vat huo­mioon Kirk­ko­ran­nan kult­tuu­ril­li­set arvot?” (Ran­ta­poh­ja 12.5.).

Olen seu­ran­nut kiin­nos­tuk­sel­la sano­ma­leh­tien muu­tos­ta kym­me­ni­sen vuot­ta ja saa­nut sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että leh­tien tilaa­jat-luki­jat vähe­ne­vät päi­vä päi­väl­tä enemmän.