Oli­pa mopo­pa­pal­la oiva kir­joi­tus nuo­ris­ta mopoi­li­jois­ta Ran­ta­poh­jas­sa 7.5. Ymmär­rän kyl­lä sen­kin, että osa meis­tä ihmi­sis­tä ärsyyn­tyy, jos räl­lää­mi­nen ja häi­ri­köin­ti on tahal­lis­ta kiusan­te­koa, mut­ta yleen­sä­hän se menee näin, että niin met­sä vas­taa kuin sin­ne huutaa. 

Ran­ta­poh­jas­sa ker­rot­tiin 7.5. tilai­suu­des­ta, jos­sa esi­tel­tiin Iin Kirk­ko­ran­nan kaa­va­luon­nos­ta kan­sa­lai­sil­le. Leh­ti­ju­tun perus­teel­la minul­le jäi ris­ti­rii­tai­nen olo. Kun­nan­joh­ta­jan mukaan suun­nit­te­lus­sa ja lupa­vai­hees­sa halu­taan ottaa huo­mioon kaa­va-alu­een tär­keät kult­tuu­ri­set arvot. Läh­tö­koh­ta on hyvä. Ark­ki­teh­dit Vir­ve Väi­sä­nen ja Annii­na Val­jus puhui­vat kylä­mäi­syy­des­tä, esteet­tö­myy­des­tä ja kult­tuu­ril­li­sis­ta arvois­ta. Kun vie­lä kun­na­nark­ki­teh­ti Tapa­ni Pukin­kor­va oli huo­maut­ta­nut, että kysees­sä on kaa­va­luon­nos ja mie­li­pi­teet ote­taan huo­mioon, niin tuli oikein hyvä olo, että Kir­kon­ran­ta tulee ole­maan iiläi­sil­le miellyttävä. 

Iijoen lohen ja tai­me­nen istu­tuk­sia teh­dään par­hail­laan. Joel­la on vir­taus­ta välil­lä vähän. Lokit, kos­ke­lot ja meri­met­sot syö­vät näky­väs­ti ja kuu­lu­vas­ti arvok­kai­ta istuk­kai­ta sui­hin­sa. Voi­ma­lan ala­puo­lel­la venei­li­jä suo­jaa pie­niä kalan­poi­ka­sia tuhoil­ta. Istu­tus­pai­koil­la Praa­va, Lai­ta­ka­ri, Puk­ki­nok­ka ja joen alao­sal­la toi­vo­taan samaa, jos ja kun joku huo­maa sel­väs­ti havait­ta­vaa ilmas­ta tule­vaa istu­kas­tu­hoa. Tar­kem­paa­kin tie­toa voi saa­da kalan­hoi­dos­ta vastaavilta.