Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Kulo­tus sytyt­ti piha­ra­ken­nuk­sen vappupäivänä

Piha­maan kulo­tuk­ses­ta levin­nyt tuli sytyt­ti piha­ra­ken­nuk­sen sei­nän Kii­min­gin Ala­ky­läs­sä. Alkuil­las­ta pai­kal­le jou­dut­tiin hälyt­tä­mään Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tos. Kiin­teis­tön omis­ta­ja oli aloit­ta­nut alkusam­mu­tuk­sen kas­te­le­mal­la piha­ra­ken­nuk­sen sei­nää sisä­puo­lel­ta vesi­let­kua apu­na käyttäen. 

Lue lisää


Joet koh­ti tulvakorkeuksia

Läm­pe­ne­vä sää ja sateet nos­ta­vat joet tul­va­kor­keuk­siin Poh­jois-Poh­jan­maal­la täl­lä vii­kol­la. Jokien ja jär­vien pin­nat nouse­vat, kun lumet sula­vat ja ennus­te­tut alku­vii­kon vesi­sa­teet vauh­dit­ta­vat nousua.


Raha­pe­lien tuloksia

Kier­ros 17

Lot­to: 1, 3, 13, 26, 30, 36, 40. Lisä­nu­me­ro 5, plus­nu­me­ro 30.

7 oikein‑, 6+1‑, 6 oikein 3 491,61 €, 5 oikein 67,26 €, 4 oikein 10 €, 3+1 oikein, 2 € 

Plus oikein -.


Huo­nol­la val­mis­te­lul­la saa­daan huo­no­ja päätöksiä

Yli 100 kilo­met­rin kou­lu­mat­kat tilan­tees­sa, jos­sa lähin kou­lu oli­si 15 kilo­met­rin pääs­sä. 116 kilo­met­riä kus­kaa­mis­ta las­ta esi­kou­lus­sa, kun lähin mah­dol­li­nen esio­pe­tus­paik­ka oli­si 12 kilo­met­rin pääs­sä. Nuo­rem­pi sisa­rus käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vas­sa Olha­van Tena­va­tu­van ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­dis­sa, esi­kou­lui­käi­nen sisa­rus 20 kilo­met­rin pääs­sä Iin Hami­nan päi­vä­ko­dis­sa. Saman per­heen kou­lui­käi­nen sisa­rus täy­sin vas­tak­kai­ses­sa suun­nas­sa 20 kilo­met­rin pääs­sä Kui­va­nie­men koulussa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Väki­mää­rä huipussaan

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suo­men viral­li­nen väki­lu­ku oli vuo­den 2023 lopus­sa 5 603 851. ⁠Väki­lu­ku kas­voi vuo­den 2023 aika­na 39 881 hen­ki­löl­lä, mikä on suu­rin lisäys vuo­den 1956 jäl­keen. Väki­lu­vun poik­keuk­sel­li­sen suu­ri kas­vu selit­tyy eten­kin Suo­meen vuo­den 2022 aika­na tul­leil­la ukrai­na­lai­sil­la, jot­ka sai­vat oikeu­den koti­kun­taan vuo­den 2023 aikana.


Oulun rau­ta­tie­a­se­ma myynnissä

Senaa­tin Ase­ma-alu­eet Oy on käyn­nis­tä­nyt tar­jous­kil­pai­lun Oulun Ase­ma­kes­kuk­sen alu­eel­la sijait­se­vas­ta rau­ta­tie­a­se­mas­ta ja ase­ma­ra­vin­to­la­ra­ken­nuk­ses­ta. Oulun rau­ta­tie­a­se­ma ja sen ete­lä­puo­li­nen ase­ma­ra­vin­to­la­ra­ken­nus muo­dos­ta­vat val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän raken­ne­tun kult­tuu­riym­pä­ris­tön. Raken­nuk­set sijait­se­vat ase­ma­kaa­van raken­nus­suo­je­lua­lu­eel­la. Uus­re­nes­sans­si­tyy­li­nen ase­ma­ra­ken­nus val­mis­tui vuon­na 1886 arkkitehti 



Teks­ta­rit

Aja­kaa­pa itse­kin joka ilta­päi­vä töis­tä kotiin 20 km pidem­män rei­tin kaut­ta pik­ku­tei­tä pit­kin, vaik­ka työ­mat­ka oli­si jo val­miik­si vähin­tään tun­ti suuntaansa.Niinhän ne mei­dän sivu­ky­lien lap­set­kin teke­vät. Ainiin, se ero toki, että lap­set ei sitä itse saa valita.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 


Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään. 


Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.


Teks­ta­rit

Olha­van lap­so­sil­le näkyi ole­van kou­lu­kyy­dit kil­pai­lu­tuk­ses­sa. Häm­mäs­te­lin reit­ti­va­lin­taa ja kalus­to­vaa­ti­mus­ta. Lin­ju­ril­la pitäi­si lap­so­sia kul­jet­taa, mut­ta sel­lai­sil­la teil­lä, mis­sä ei voi ajaa edes hen­ki­lö­au­tol­la. Tämä­hän on val­lan mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että suun­ni­tel­mat ja näin toten pää­tök­set­kin teh­dään toi­mis­tos­sa tie­to­ko­nei­den taka­na eikä ymmär­re­tä todel­lis­ta asioi­den lai­taa. Sää­lik­si käy jopa kus­kia, jos jou­tuu omal­la lin­ju­ril­la ryt­kyyt­tä­mään kinttupolkuja.


Kii­min­ki­joen jää­pa­to­ris­ki kasvaa

Oulun poh­jois­puo­lel­la lop­pu­vii­kon nopea läm­pe­ne­mi­nen ja sateet nos­ta­vat jokien pin­nat jäl­leen tul­va­kor­keuk­siin. Tul­va­kes­kuk­sen mukaan Kii­min­ki­joen jäi­den ennus­te­taan läh­te­vän lop­pu­vii­kos­ta. Joel­la on jää­pa­to­ris­ki nopeas­ti kas­va­van vir­taa­man myö­tä. Kii­min­ki­joel­la ja Iijoel­la kes­ki­mää­räi­sen suu­rui­sia tul­va­huip­pu­ja ennus­te­taan tou­ko­kuun alkupuolelle.