Kun tutustuin ensi kertaa tekoälyyn, se oli suorastaan maailman muutos. Sain vastauksen kaikkeen tekoälyltä. Myöhemmin alkoi tulemaan uutta tietoa tekoälyn haitoista, ja huomasin heti haitat itsessänikin. Yhtäkkiä tein läksyt tekoälyllä enkä pärjännyt kokeissa. En hakenut tietoa itse vaan kysyin tekoälyltä, joka antoi vääriä vastauksia. Minusta tuli melkein riippuvainen tekoälystä! Mietin asiaa ja tajusin, että tämän täytyy loppua. Tekoälystä oli silti ollut myös apua opiskelussa ja elämässä. Ristiriidan vuoksi päätin perehtyä tekoälyyn.
On tutkittu, että tekoäly on erittäin haitallista monessa asiassa. Se esimerkiksi aiheuttaa paljon tuhoa ympäristölle. Se on suorastaan raaka-ainesyöppö ja vesisyöppö. Se on lisännyt hiilidioksidipäästöjä ja vesijalanjälkeä. Tekoäly tarvitsee erittäin paljon energiaa ja kuluttaa sähköenergiaa. Työelämässä siitä on myös ollut haittaa, koska se on korvannut monen koodausalan työpaikan.
Tekoälystä on myös paljon hyötyä. Nuorille ja opiskelijoille siitä on apua erityisesti opiskelussa. Tekoälyllä pystyy tuottamaan esimerkiksi harjoituskokeita, kääntökortteja ja muita harjoituksia. Tekoälyn hyödyt näkyvät kuitenkin eniten teknologiassa. Tekoälystä on koodausapua. Sillä tehdään lääketieteen läpimurtoja, diagnosoidaan sairauksia ja kehitetään uusia lääkeaineita. Työelämässä se toimii asiakaspalvelussa, mistä esimerkkinä chatbotit.
Tekoälyn hyötyjen vuoksi tekoälyä ei pitäisi poistaa kokonaan vaan rajoittaa sen käyttöä. Meidän pitäisi miettiä, kuinka teknologia otetaan hallitusti käyttöön. Hyvä ratkaisu olisi, että tekoälyä lisättäisiin vähän kerrallaan ja sitä saisi käyttää työpaikoilla hallitusti. Nuoret taas voisivat käyttää tekoälyä esimerkiksi harjoittelusuunnitelman tekemiseen kokeisiin lukua varten, mutta ei läksyjen tekemiseen. Pitäisi erikseen kehittää tekoäly, joka sopisi nuorisolle.
Tekoälystä on paljon haittaa, jos käytämme sitä liikaa. Siitä syystä sitä pitäisi rajoittaa ja miettiä, ketkä sitä saavat käyttää.
Stella Oikarainen, kahdeksasluokkalainen, Kiiminkipuiston koulu