Oulun Via Crucis tuo pää­siäi­sen tari­naa lähem­mäs tätä päi­vää – Kau­pun­gin­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja Lau­ri Niku­la muka­na Pila­tuk­sen roolissa

Kiiminkiläinen Lauri Nikula kertoo olevansa vaikuttunut siitä, miten Via Crucis on istutettu Ouluun. Tuotannon laajuus ja yhteisöllisyys yllättivät hänet. Oma osuus jännittää vielä hieman pääsiäisen alla. Kuva: Teea TunturiKiiminkiläinen Lauri Nikula kertoo olevansa vaikuttunut siitä, miten Via Crucis on istutettu Ouluun. Tuotannon laajuus ja yhteisöllisyys yllättivät hänet. Oma osuus jännittää vielä hieman pääsiäisen alla. Kuva: Teea Tunturi

Oulus­sa näh­dään tänä pää­siäi­se­nä ainut­laa­tui­nen kult­tuu­ril­li­nen ja hen­gel­li­nen koko­nai­suus, kun Via Crucis ‑kär­si­mys­näy­tel­mä esi­te­tään kaup­pa­to­ril­la. Yksi näyt­te­li­jöis­tä on kau­pun­gin­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja Lau­ri Niku­la, joka on esi­tyk­ses­sä Pon­tius Pila­tuk­sen roolissa.

Niku­lan mukaan lupau­tu­mi­nen näy­tel­mään ei tul­lut täy­sin tyh­jäs­tä, vaan taus­tal­la on hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­nos­tus näyttelemiseen.

– En ole kou­lu­näy­tel­miä lukuun otta­mat­ta näy­tel­lyt mis­sään, mut­ta jos­kus olen miet­ti­nyt kesä­teat­te­riin osal­lis­tu­mis­ta. Jokin sii­nä aivan toi­seen roo­liin aset­tu­mi­ses­sa kieh­too, hän kertoo.

Niku­la poh­tii, että hän­tä kysyt­tiin roo­liin var­mas­ti osit­tain myös hänen ase­man­sa vuoksi.

– Onhan sii­nä var­mas­ti aja­tel­tu myös Pila­tuk­sen yhteyt­tä päät­tä­jän roo­liin. Pila­tus­han edus­taa Raa­ma­tus­sa maal­lis­ta val­taa ja tuomiovaltaa.

Pon­tius Pila­tuk­sen roo­li on herät­tä­nyt sekä polii­si­na että val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja­na Niku­las­sa poh­din­taa myös nyky­päi­vän pää­tök­sen­teos­ta. Pila­tus tun­ne­taan raa­ma­tul­li­se­na hah­mo­na, joka pesee käten­sä vas­tuus­ta ja teke­mäs­tään päätöksestä.

– Pila­tus toi­mii täy­sin arvo­jen­sa vas­tai­ses­ti vapaut­taes­saan rikol­li­sen ja tuo­mi­tes­saan syyt­tö­män. Hän tun­nis­taa syyt­tö­myy­den, mut­ta antaa kan­san pai­neen ohja­ta pää­tös­tä. Se on esi­merk­ki juu­ri sii­tä, miten tuos­sa ase­mas­sa ole­van ihmi­sen ei pidä toimia.

Toi­saal­ta Niku­la poh­tii, että ennus­tuk­set eivät oli­si toteu­tu­neet, ellei Pila­tus oli­si toi­mi­nut niin kuin toimi.

– Päät­tä­jä­nä tär­kein­tä on pitää kiin­ni oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ja arvois­ta, vaik­ka pai­ne oli­si kova. Kaik­kea ei voi hyväk­syä vain enem­mis­tön nimissä.

Oulun Via Crucis tuo perin­tei­seen kär­si­mys­näy­tel­mään myös uuden­lais­ta tul­kin­taa. Esi­tys sijoit­tuu osit­tain nyky-ympä­ris­töön, ja lavas­tus hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si raken­nus­te­li­nei­tä. Ope­tus­lap­set istu­vat vii­mei­sel­lä ehtool­li­sel­la raken­nus­ky­pä­rät pääs­sä telineillä.

– Aluk­si olin hie­man skep­ti­nen, miten nyky­ai­kais­ta­mi­nen ja oulu­lais­ta­mi­nen toi­mii. Kun sen näkee osa­na mil­jöö­tä ja koko­nai­suut­ta, se alkaa tun­tua luon­te­val­ta. Se tuo tari­nan lähem­mäs tätä päivää.

Niku­lan mukaan juu­ri tämä voi teh­dä esi­tyk­ses­tä eri­tyi­sen puhuttelevan.

– Se aut­taa ehkä näke­mään tutun tari­nan uudel­la taval­la. Ihmis­ten väli­set koh­taa­mi­set ja ryh­mä­dy­na­miik­ka saa­vat miet­ti­mään tari­nan arkipäiväisyyttä.

Har­joi­tus­ten ede­tes­sä Oulus­sa ensi ker­taa toteu­tet­ta­van pro­jek­tin suu­ruus on kon­kre­ti­soi­tu­nut Niku­lal­le. Esi­tys­tä on toteut­ta­mas­sa kaik­ki­aan noin 360 vapaa­eh­tois­ta sekä ammattilaista.

– Kun vii­me sun­nun­tai­na oli ensim­mäi­nen läpi­ve­to Kar­ja­sil­lan kir­kos­sa, ymmär­sin kun­nol­la, miten iso koko­nai­suus tämä on. Muka­na on usei­ta kuo­ro­ja, upei­ta näyt­te­li­jöi­tä ja iso jouk­ko ihmi­siä. Se on todel­la vaikuttavaa.

Via Crucis yhdis­tää teat­te­rin, musii­kin ja hen­gel­li­syy­den taval­la, joka kos­ket­taa myös Nikulaa.

– Tari­na on itsel­le tut­tu, mut­ta näy­tel­mä tekee sii­tä kon­kreet­ti­sem­man. Kun sii­hen yhdis­tyy vah­va yhteis­lau­lu ja har­ras tun­nel­ma, niin kyl­lä se puhuttelee.

Kau­pun­gin­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja­na Lau­ri Niku­la kuvaa alku­vuot­ta kii­rei­sek­si ja merkitykselliseksi.

– Olen sano­nut mon­ta ker­taa, että ollaan ison äärel­lä. Enkä ole aina var­ma, ymmär­rän­kö täs­sä het­kes­sä itse­kään kuin­ka ison.

Oulus­sa käsi­tel­lään saman­ai­kai­ses­ti usei­ta mer­kit­tä­viä koko­nai­suuk­sia, kuten pal­ve­lu­verk­koa, kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuot­ta ja talou­den sopeutusta.

Vai­keis­ta pää­tet­tä­vis­tä asiois­ta huo­li­mat­ta Niku­la näkee Oulus­sa myös vah­vaa potentiaalia.

– Meil­lä on erit­täin hyvä poh­ja kas­vuun. Kun se saa­daan kun­nol­la liik­keel­le, vai­ku­tuk­set voi­vat ulot­tua laa­jas­ti koko Pohjois-Suomeen.

Oulun pää­tök­sen­te­ko­kult­tuu­ria Niku­la pitää pää­osin toimivana.

– Vaik­ka haas­tei­ta on, yhteis­työ on yleen­sä toi­mi­nut. Voi­ma­suh­teet pakot­ta­vat sii­hen, ettei kukaan voi päät­tää yksin.

Tuo­re val­tuus­to­so­pi­mus tukee yhtei­sen lin­jan hake­mis­ta, mut­ta ei hänen mukaan­sa rat­kai­se kaikkea.

– Se antaa raa­mit, mut­ta var­si­nai­nen työ teh­dään pää­tök­sen­teon aika­na. Tär­kein­tä on halu löy­tää yhtei­siä ratkaisuja.

Kii­rei­sen työn vas­ta­pai­no­na pää­siäi­nen on taval­li­ses­ti Lau­ri Niku­lal­le per­heen ja yhdes­sä­olon aikaa.

– Usein sii­hen kuu­luu piha­töi­tä, mök­kei­lyä ja yhdes­sä­oloa. Se on sel­lais­ta rau­hoit­tu­mi­sen aikaa.

Tänä vuon­na pää­siäi­nen saa kui­ten­kin näy­tel­mään osal­lis­tu­mi­sen myö­tä uuden ulottuvuuden.

– Tämä pro­jek­ti on avan­nut itsel­le­kin uudel­la taval­la, miten mer­kit­tä­vä ja vai­kut­ta­va koke­mus Via Crucis voi olla. Jos mah­dol­li­suus tulee, suo­sit­te­len kyl­lä tule­maan pai­kan pääl­le kat­so­maan. Itse­kin aion tule­vai­suu­des­sa läh­teä kat­so­maan jotain tois­ta Via Crucis­ta, jos sel­lai­nen vain sopi­vas­ti tulee vastaan.

Via Crucis

Via Crucis on moni­tai­teel­li­nen pää­siäi­sen ajan katu­näy­tel­mä, joka kuvaa Jee­suk­sen elä­män vii­mei­siä het­kiä, kii­ras­tors­tain ja pit­kä­per­jan­tain tapah­tu­mia, kuten ne Raa­ma­tus­sa kerrotaan.

Esi­tys pit­kä­per­jan­tai­na 3.4. kel­lo 21 Oulun kauppatorilla.

Ylei­söl­le avoin ken­raa­li­har­joi­tus tors­tai­na 2.4. kel­lo 21 Oulun kauppatorilla.

Ohjaus: Tuu­la Väänänen

Käsi­kir­joi­tus: Outi Huczkowski

Musiik­ki­vas­taa­va: Riit­ta Ojala

Musii­kin sovi­tus ja ohjaus: Keke Lammassaari

Uudet sävel­lyk­set: Miik­ka Lehtoaho,

Anne-Mari Kan­niai­nen

Koreo­gra­fia: Mil­ja Mau­nu, Vaa­tu Ravela

Ääni- ja valo­tek­niik­ka: Oulun Kongressitekniikka

Graa­fi­nen suun­nit­te­lu: Anna Suis­to­la ja Tii­na Mustonen

Valo­ku­vat: Stu­dio Theodor/ Sep­po Kolehmainen

Puvus­tus: Puvus­tus­tii­mi sekä OSAO:n teks­tii­li- ja

muo­tia­lan opiskelijat

Tuo­tan­to: Oulun seurakunnat/ Outi Huczkowski,

Keke Lam­mas­saa­ri ja Tii­na Selkäinaho

Tur­val­li­suus: SESP/ Kim­mo Koivisto

Muka­na usei­ta kuo­ro­ja, jois­ta osa, kuten Kii­min­gin seu­ra­kun­nan Kai­kuos-kuo­ro ja Hau­ki­pu­taan kir­kon kama­ri­kuo­ro. Uruis­sa on Elias Nie­me­lä, hai­ta­ria soit­taa Anne-Mari Kanniainen.

Pää­roo­leis­sa:

Jee­sus: Daniel Virtanen

Pie­ta­ri: Joo­se Mikkonen

Juu­das: Mik­ko Salmi

Maria Mag­da­le­na: Hei­di Nuuja

Pila­tus: Lau­ri Nikula

Clau­dia: Maria Mannermaa

Yli­pap­pi Kai­fas: Pet­te­ri Tuulos

Barab­bas: Keke Lammassaari

Nuo­ret: Ali­sa Her­ra­nen, Iitami

Skif­tes­vik, Mint­tu Sil­vo­la, Sointu

Ran­ta­la ja Saka­ri Ranta