Kii­min­gin ABC:n kah­vi­las­sa juo­tiin vuo­den päät­teek­si vii­mei­set kah­vit. Aina­kin tois­tai­sek­si. Enää mat­kai­li­jat ja muut ohi­kul­ki­jat tai tauon tar­pees­sa ole­vat eivät saa Kii­min­gin koh­dal­la vir­kis­tys­tä päi­vään­sä. Enää ei “apsin kah­veil­le” vuo­si­kausia kokoon­tu­neel­la ukko­köö­ril­lä ole paik­kaa, jos­sa kes­kus­tel­la muit­ten mies­ten kans­sa päi­vän polt­ta­vis­ta asiois­ta. Niin ukko­köö­rin kuin mui­den­kin toi­vee­na on, että tiloi­hin löy­det­täi­siin nopeas­ti joku yksi­tyis­yrit­tä­jä, joka näki­si pai­kan poten­ti­aa­lin ja sai­si kehi­tet­tyä sii­tä kan­nat­ta­vaa liiketoimintaa.