Kulu­nut kesä on ollut haas­teel­li­nen peru­nal­le

Jukka Kontio ja lapsenlapsi Eino kävivät nostamassa peltotuoretta perunaa päivälliselle. Einon mukaan papan perunat ovat kaikkein parhaita.

Kulu­neen kesän kui­vuus ja kuun vaih­tees­sa yllät­tä­neet hal­layöt ovat tuo­neet haas­tei­ta peru­nan kas­vul­le. Kii­min­ki­läi­nen vil­je­li­jä Juk­ka Kon­tio ker­too, että odo­tet­ta­vis­sa on koh­ta­lai­nen peru­na­sa­to.

– Kui­vuus on peru­nan­vil­je­lyn kan­nal­ta todel­la han­ka­laa. Se vai­kut­taa muun muas­sa peru­nan kokoon, ja peru­nat saat­ta­vat jää­dä vain pin­gis­pal­lon kokoi­sik­si, Kon­tio ker­too.

Kui­vuu­del­la on puo­len­sa­kin, sil­lä se ehkäi­see peru­na­ru­ton syn­ty­mis­tä ja leviä­mis­tä. Kon­tio ei ole tavan­nut peru­na­rut­toa omil­la pel­loil­laan tänä kesä­nä lain­kaan.

Kon­tion tilal­la var­hais­pe­ru­naa vil­jel­lään Ala­ky­läs­sä joki­var­res­sa, joten kei­no­kas­te­lu onnis­tuu suh­teel­li­sen hel­pos­ti. Muut peru­nat ovat Kon­tion mukaan luon­non armoil­la, ja eten­kin kau­ka­na vesis­tös­tä sijait­se­vat pel­lot ovat alt­tii­ta kui­vu­mi­sel­le. Peru­na­la­jik­keis­ta kui­vuus vai­kut­taa eni­ten Siikli-peru­naan.

Hal­la ei tee peru­nal­le hyvää

Kon­tio ker­too, että elo­kuun ensim­mäi­sen vii­kon hal­layöt teki­vät myös vahin­koa peru­nal­le. Elo­ho­pean pai­nu­mi­nen mii­nusas­teil­le tap­paa peru­nan vih­reät lat­va­leh­det ja muut­taa ne rus­keik­si. Lat­va­leh­tien palel­tu­mi­nen hidas­taa peru­nan kas­vua ja voi jopa pysäyt­tää kas­vun koko­naan.

– Jos ala­leh­det jää­vät vih­reik­si, niin peru­na jat­kaa vie­lä kas­vua. Meil­lä näin onnek­si kävi, ja vain osas­sa pel­toa pin­ta­leh­dis­tö meni rus­keak­si. Peru­noil­la on vie­lä pari viik­koa aikaa kas­vaa ennen nos­toa.

Kon­tio ker­too, että peru­nan kas­vul­le opti­maa­li­sin sää oli­si parin­kym­me­nen asteen läm­pö­ti­la satun­nai­sil­la sateil­la.

– Lii­ka hel­le ei ole peru­nal­le hyväk­si, sil­lä kuu­muus vetää kas­vin leh­det käp­py­räl­le. Yli 20 asteen läm­pö­ti­la alkaa olla jo peru­nal­le huo­no.

Peru­nan kas­vuun vai­kut­taa myös maa­pe­rän fos­fo­ri- kalk­ki- ja typ­pi­pi­toi­suus. Kon­tion mukaan myös maan lan­noi­tuk­ses­ta on pidet­tä­vä huol­ta, ja maa­pe­räs­tä ote­taan näyt­teet vii­den vuo­den välein.

Siikli on suo­si­tuin peru­na

Kon­tion tilal­la kas­vaa sekä kesä- että tal­vi­pe­ru­na­la­jik­kei­ta. Uusin, vas­ta tänä kesä­nä ensim­mäis­tä ker­taa istu­tet­tu laji­ke on Nobles­se.

– Se on kel­ta­mal­toi­nen, kiin­teä ja muo­dol­taan mel­ko pyö­reä laji­ke ja oikein hyvän makui­nen. Suo­si­tuin kesä­pe­ru­na on Siikli, jota tosin nyky­ään saa kau­pois­ta mel­kein vuo­den ympä­ri.

Vaik­ka kas­vus­sa on ollut haas­tei­ta, on Kon­tion mukaan tähän men­nes­sä nos­tet­tu peru­na ollut hyvä­laa­tuis­ta. Kesä­pe­ru­naa on nos­tet­tu hei­nä­kuus­ta läh­tien, ja tal­vi­pe­ru­nat nos­te­taan maas­ta kel­la­riin kuun vaih­tees­sa. Saa­ta­van peru­nan kilo­mää­rää Kon­tio ei osaa vie­lä arvioi­da.

– Kas­vuo­lo­jen lisäk­si satoon vai­kut­taa peru­nan laji­ke, sil­lä osa tuot­taa enem­män peru­naa kuin toi­set. Kyl­lä meil­tä myyn­tiin asti sil­ti peru­naa saa­daan.

Kon­tion tilal­ta toi­mi­te­taan peru­naa Kii­min­gin ja Hau­ki­pu­taan Hal­pa­Hal­lei­hin, sekä Hau­ki­pu­taan mui­hin kaup­poi­hin, Vir­pi­nie­men Syke-ravin­to­laan ja Kui­vas­jär­ven kaup­paan.

– Osa hakee meil­tä syk­syi­sin myös omaan kel­la­riin vuo­den peru­nat ker­ral­la, ja iso­ja peru­na­kuor­mia on nou­det­tu Pudas­jär­vel­le asti, Kon­tio muis­te­lee.

Elo­kuun alun hal­layöt palel­lut­ti­vat peru­nan lat­va­leh­tiä. Palel­tu­mi­nen muut­taa leh­det rus­keik­si ja hidas­taa peru­nan kas­vua.