Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­li jär­jes­te­tään vii­meis­tä ker­taa – “lopet­ta­mi­nen rea­li­soi­tuu vas­ta myöhemmin”

Pirjo Palonen, Pasi Eskola, Arto Tuohino, Antti Kontio, Kirsi Eskola, Sipe Åqvist ja Mari Järvinen ovat kiitollisia kuluneista vuosista ja haluavat järjestää vielä kunnon läksiäiskemut. Kuva: Joni NalliPirjo Palonen, Pasi Eskola, Arto Tuohino, Antti Kontio, Kirsi Eskola, Sipe Åqvist ja Mari Järvinen ovat kiitollisia kuluneista vuosista ja haluavat järjestää vielä kunnon läksiäiskemut. Kuva: Joni Nalli

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­li jär­jes­te­tään vii­meis­tä ker­taa 14.–15. elo­kuu­ta. Tapah­tu­maa jär­jes­tä­vä yhdis­tys, Koi­te­li elää ry:n jäse­nil­le lopet­ta­mis­pää­tös ei kui­ten­kaan pyö­ri mie­les­sä, vaan fes­ti­vaa­lia raken­ne­taan rutii­nin­omai­seen tapaan.

– Lopet­ta­mi­nen rea­li­soi­tuu vas­ta myö­hem­min, kun Mai­ja Vilk­ku­maa vetää vii­mei­sen bii­sin, fes­ti­vaa­lin tai­teel­li­nen joh­ta­ja Sipe Åqvist sanoo.

Fes­ta­rin lopul­li­suus ei kui­ten­kaan pää­se unoh­tu­maan. Jär­jes­tä­jä­po­ruk­kaan kuu­lu­vat Ant­ti Kon­tio ja Pasi Esko­la ker­to­vat, että useam­man ker­ran vii­kos­sa jul­ki­sil­la pai­koil­la ihmi­set kyse­le­vät, että onko tosi­aan vii­mei­nen ker­ta, kun fes­ta­ri järjestetään.

Jär­jes­te­ly­jen ede­tes­sä tavan­omai­seen tapaan jär­jes­tä­jät halua­vat raken­taa vii­mei­ses­tä fes­ta­ris­ta mah­dol­li­sim­man onnis­tu­neen. Täl­lä het­kel­lä lau­an­tain liput ovat jo lop­puun­myy­ty, mut­ta per­jan­tain lip­pu­ja on yhä saatavilla.

– Toi­vot­ta­vas­ti per­jan­tail­le­kin menee mah­dol­li­sim­man pal­jon lip­pu­ja, jot­ta saa­daan kun­non läk­siäis­ke­mut, Åqvist tuumaa.

Lopet­ta­mis­pää­tös oli yhtei­nen, ja sitä oli jokai­nen jär­jes­tä­jä­po­ruk­kaan kuu­lu­va miet­ti­nyt jo pidem­män aikaa.

– Kun asia otet­tiin puheek­si, teh­tiin rat­kai­sut aika nopeas­ti, Åqvist toteaa.

Lopet­ta­mi­sen syyt oli­vat moni­nai­sia. Poru­kal­le tuli lisää ikää ja int­res­sit muuttuivat.

– Kai­kel­la on aikan­sa, ja tämä oli nyt tämän fes­ta­rin aika. Halut­tiin kukin alkaa teke­mään vähän mui­ta jut­tu­ja. Tämä on kui­ten­kin aikaa vie­vä har­ras­tus, eikä kukaan ole var­si­nai­ses­ti täs­sä palk­ka­töis­sä, Åqvist kertoo.

Fes­ti­vaa­li­joh­ta­ja Mari Jär­vi­nen har­mit­te­lee sitä, ettei yhdis­tyk­ses­tä löy­dy uusia aktii­ve­ja, jot­ka läh­ti­si­vät fes­ti­vaa­lia vetämään.

– Toi­saal­ta sen ymmär­tää, sil­lä fes­ti­vaa­lin teke­mi­nen on sito­va ja vaa­ti­va “har­ras­tus”, Jär­vi­nen kertoo.

Kon­tiol­le lopet­ta­mis­pää­tös on erään­lai­nen helpotus.

– Itses­tä on tun­tu­nut sil­tä, että niin kau­an kun joku tätä tekee, niin ei vain osai­si itse sit­ten jää­dä pois teke­mäs­tä, hän naurahtaa.

Yhdis­tys­tä on jo kon­tak­toi­tu fes­ti­vaa­lien mah­dol­lis­ten jat­ka­jien toi­mes­ta. Mitään ei ole kui­ten­kaan sovit­tu tule­vai­suu­den jat­kois­ta tai yhteistöistä.

– Olem­me avoi­mia eri­lai­sil­le yhteis­työ­eh­do­tuk­sil­le. Nii­tä voi sit­ten yhdis­tyk­sen hal­li­tus arvioi­da, että voi­si­ko jokin taho tätä jol­la­kin taval­la vie­lä jos­sain koh­taa jat­kaa, Åqvist kertoo.

Läh­tö­koh­ta­na mah­dol­li­sel­le yhteis­työl­le oli­si se, että uuden tuot­ta­jan arvo­jen oli­si olta­va samat kuin yhdis­tyk­sel­lä. Yhdis­tyk­sen jäsen Kir­si Esko­la sanoo, että voit­toa tavoit­te­le­mat­to­ma­na yhdis­tyk­se­nä toi­mies­sa on pys­tyt­ty teke­mään fes­ti­vaa­li­ko­ke­mus­ta paran­ta­via rat­kai­su­ja, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä aina ole olleet talou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­piä. Tär­kein arvo on kui­ten­kin ollut ensi­luok­kai­nen fes­ti­vaa­li­ko­ke­mus kävijöille.

– Se oli­si var­mas­ti uudel­le teki­jäl­le suu­rin haas­te, että tai­ka säi­lyi­si, Jär­vi­nen lisää.

Yhdis­tyk­sen jäse­net ovat kii­tol­li­sia fes­ta­ri­kä­vi­jöil­le kulu­neis­ta vuosista.

– Ollaan koko ajan oltu sel­lai­ses­sa rak­kau­del­li­ses­sa pidos­sa, Åqvist hymyilee.