- Kansallismaisemaksi luokitellussa Hailuodossa asuu noin tuhat vakinaista asukasta. Kuva: Tuija Järvelä-Uusitalo
Hailuoto on Perämeren suurin saari ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suurin saarella sijaitseva kunta. Ympäristöministeriö on luokitellut Hailuodon kansallismaisemaksi ainutlaatuisen sijaintinsa, maisemansa ja luonnonolosuhteidensa perusteella.
Hailuoto on Suomen merialueen saarista kolmanneksi suurin Ahvenanmaan ja Kemiön jälkeen. Saaressa asuu noin tuhat vakinaista asukasta. Saaren nimi on ollut alun perin Haililuoto. Siitä se jo varhain lyhentyi loppuheiton myötä kielelle Helpompaan muotoon Hailluoto.
Sana haili, joka seudun murteessa oli jo unohtumassa, merkitsee tuoretta silakkaa. Nimi on yhdistettävä Karjalan Kannaksen rannikolla ja itäisellä Suomenlahdella esiintyviin vastaavanlaisiin Hai- Haili-alkuisiin paikannimiin ja haili-sanan esiintymiseen. Se tekee myös Perämeren Hailuodosta alkuperältään karjalaisen nimen.
Hailuodon ruotsinkielinen nimi Karlö johtunee ruotsin sanoista karl mies ja ö saari siis Miessaari. Hailuotokin oli varmasti ennen pysyvää asuttamista karjalaisten hailinpyytäjien valtakunta.
Sittemmin Hailuodon asuttivat lounaissuomalaiset 1200-luvulta alkaen. Maannousu alkoi kohottaa myös Hailuodon saaren alkua joskus 1300-luvulla. 1400-luvulle tultaessa nousi pääsaaren Luodon eteläpuolelle myös kaksi pienempää saarta, joita alun perin kutsuttiin nimillä Hanhinen ja Sandön santasaari. Ne kasvoivat pääsaareen kiinni.
Vuoden 1550 tienoilla Hailuodossa oli jo noin 50 verotaloa. Siellä oli pieni Salon seurakunnan kappelikirkko jo noin vuonna 1430, siis katolisena aikana, Omaksi seurakunnaksi Hailuoto itsenäistyi 1586 ja sai uuden kirkon ja kirkkoherran. Loistokuntoon saadun vanhan kirkon tuhosi tuli elokuussa 1968. Tilalle valmistui uusi moderni kirkko vuonna 1972.
Rantapohjassa käsitellään kuluvan vuoden aikana Suomen kansallismaisemia. Artikkelisarjan kirjoittaja on Kiimingissä asuva historioisija, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola.