Hai­luo­to on koko­nai­suu­des­saan kansallismaisema

Hai­luo­to on Perä­me­ren suu­rin saa­ri ja Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­nan suu­rin saa­rel­la sijait­se­va kun­ta. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on luo­ki­tel­lut Hai­luo­don kan­sal­lis­mai­se­mak­si ainut­laa­tui­sen sijain­tin­sa, mai­se­man­sa ja luon­no­no­lo­suh­tei­den­sa perusteella.

Hai­luo­to on Suo­men meria­lu­een saa­ris­ta kol­man­nek­si suu­rin Ahve­nan­maan ja Kemiön jäl­keen. Saa­res­sa asuu noin tuhat vaki­nais­ta asu­kas­ta. Saa­ren nimi on ollut alun perin Hai­li­luo­to. Sii­tä se jo var­hain lyhen­tyi lop­pu­hei­ton myö­tä kie­lel­le Hel­pom­paan muo­toon Hailluoto.
Sana hai­li, joka seu­dun mur­tees­sa oli jo unoh­tu­mas­sa, mer­kit­see tuo­ret­ta silak­kaa. Nimi on yhdis­tet­tä­vä Kar­ja­lan Kan­nak­sen ran­ni­kol­la ja itäi­sel­lä Suo­men­lah­del­la esiin­ty­viin vas­taa­van­lai­siin Hai- Hai­li-alkui­siin pai­kan­ni­miin ja hai­li-sanan esiin­ty­mi­seen. Se tekee myös Perä­me­ren Hai­luo­dos­ta alku­pe­räl­tään kar­ja­lai­sen nimen.

Hai­luo­don ruot­sin­kie­li­nen nimi Kar­lö joh­tu­nee ruot­sin sanois­ta karl mies ja ö saa­ri siis Mies­saa­ri. Hai­luo­to­kin oli var­mas­ti ennen pysy­vää asut­ta­mis­ta kar­ja­lais­ten hai­lin­pyy­tä­jien valtakunta.

Sit­tem­min Hai­luo­don asut­ti­vat lou­nais­suo­ma­lai­set 1200-luvul­ta alkaen. Maan­nousu alkoi kohot­taa myös Hai­luo­don saa­ren alkua jos­kus 1300-luvul­la. 1400-luvul­le tul­taes­sa nousi pää­saa­ren Luo­don ete­lä­puo­lel­le myös kak­si pie­nem­pää saar­ta, joi­ta alun perin kut­sut­tiin nimil­lä Han­hi­nen ja San­dön san­ta­saa­ri. Ne kas­voi­vat pää­saa­reen kiinni.
Vuo­den 1550 tie­noil­la Hai­luo­dos­sa oli jo noin 50 vero­ta­loa. Siel­lä oli pie­ni Salon seu­ra­kun­nan kap­pe­li­kirk­ko jo noin vuon­na 1430, siis kato­li­se­na aika­na, Omak­si seu­ra­kun­nak­si Hai­luo­to itse­näis­tyi 1586 ja sai uuden kir­kon ja kirk­ko­her­ran. Lois­to­kun­toon saa­dun van­han kir­kon tuho­si tuli elo­kuus­sa 1968. Tilal­le val­mis­tui uusi moder­ni kirk­ko vuon­na 1972.

Ran­ta­poh­jas­sa käsi­tel­lään kulu­van vuo­den aika­na Suo­men kan­sal­lis­mai­se­mia. Artik­ke­li­sar­jan kir­joit­ta­ja on Kii­min­gis­sä asu­va his­to­rioi­si­ja, Oulun yli­opis­ton Suo­men ja Skan­di­na­vian his­to­rian eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Jou­ko Vahtola.