Ongel­mat hoi­det­ta­va ajoissa

Anti­bioot­ti­re­sis­tens­si tar­koit­taa, että bak­tee­ri kyke­nee vas­tus­ta­maan anti­bioot­tia eli tulee sil­le resis­ten­tik­si. Täl­löin kyseis­tä anti­bioot­tia ei voi enää käyt­tää tämän bak­tee­rin aiheut­ta­mien infek­tioi­den hoidossa. 

Jos anti­bioot­ti­re­sis­tens­si yleis­tyy, ihmi­set voi­vat kuol­la tavan­omai­siin infek­tioi­hin, kuten keuh­ko­kuu­mee­seen tai leik­kausa­lu­een infek­tioon. Anti­bioot­ti­re­sis­tens­sin yleis­ty­mi­nen vai­kut­taa koko ter­vey­den­huol­toon. Rutii­ni­leik­kauk­set­kin voi­vat muut­tua vaa­ral­li­sik­si, kun anti­bioo­teil­la ei enää pys­ty­tä ehkäi­se­mään infektioita.

Bak­tee­rien lisäk­si myös muil­la mik­ro­beil­la eli viruk­sil­la esiin­tyy resis­tens­siä hoi­toon käy­tet­tä­vil­le lää­ke­ai­neil­le. Täs­tä syys­tä usein puhu­taan mikrobilääkeresistenssistä. 

Kysees­sä ei ole mikään pie­ni vaan maa­il­man­laa­jui­nen ongel­ma. Esi­mer­kik­si Euroo­pas­sa noin 33 000 ihmis­tä vuo­des­sa kuo­lee infek­tioi­hin, joi­hin anti­bioo­tit eivät enää tehoa. 

Suo­mes­sa tilan­ne on vie­lä hyvä. Anti­bioot­ti­re­sis­tens­sin tor­jun­taan on sil­ti tääl­lä­kin syy­tä suh­tau­tua vaka­vas­ti. Arvioi­den mukaan Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain 90 poti­las­ta resis­tent­tien bak­tee­rien aiheut­ta­miin infek­tioi­hin. Mikä­li asi­aan ei tar­tu­ta ajois­sa, tilan­ne voi riis­täy­tyä käsis­tä. Onkin tär­ke­ää saa­da niin hoi­to­hen­ki­lös­tö kuin poti­laat ehkäi­se­mään tilan­teen pahenemista.

Hyväl­lä kou­lu­tuk­sel­la ja asen­ne­muok­kauk­sel­la voi­daan tehos­taa esi­mer­kik­si käsi­hy­gie­nian mer­ki­tys­tä. Uusil­la hyvin­voin­tia­lueil­la kan­nat­taa tämä­kin asia ottaa alus­ta asti vaka­vas­ti. Tähän puut­tu­mal­la kan­ne­taan vas­tuu niin talou­del­li­ses­ti kuin hen­kiä säästämällä.

Mat­ti Rin­ne­kan­gas, eläin­lää­kä­ri, MSc Eco­no­mics, alue­vaa­lieh­do­kas, Perussuomalaiset