Ilmas­ton­muu­tos ei kiin­nos­ta nuoria

Maa­pal­lon läm­pö­ti­la nousee koko ajan ja meret ovat täyn­nä kel­lu­via ros­ka­laut­to­ja. Maas­to­pa­lot, tul­vat, kui­vuus ja sään ääri-ilmiöt koet­te­le­vat luon­toa ja ihmi­siä ympä­ri maa­il­man. Sil­ti tun­tuu, että monia nuo­ria ei kiin­nos­ta tämä lainkaan.

Toni For­sel­lin leh­ti­ju­tus­sa “Moni nuo­ri pitää ilmas­ton­muu­tos­ta vähäi­se­nä ongel­ma­na” (Hel­sin­gin uuti­set 2.11.2018) ker­ro­taan, että joka kym­me­nes Ylen talous­tut­ki­muk­seen vas­tan­neis­ta 18–24 ‑vuo­tiais­ta pitää ilmas­ton­muu­tos­ta pie­ne­nä ongel­ma­na. Vaik­ka moni nuo­ris­ta on kyl­lä voi­nut ymmär­tää, että ilmas­ton­muu­tos on huo­no asia, eivät eko­lo­gi­suus ja eet­ti­syys näy elä­mäs­sä vält­tä­mät­tä mitenkään.

Kulut­ta­mi­nen on teh­ty nyky­ään todel­la hel­pok­si. Netis­tä saa tilat­tua itsel­leen vain paril­la sor­men hui­tai­sul­la lähes­tul­koon mitä vain. Kau­pat pur­su­vat parin euron t‑paitoja ja col­le­ge­housu­ja. Tämän ansios­ta kulut­ta­mi­ses­ta on tul­lut monel­le nuo­rel­le lähes­tul­koon har­ras­tus. Monel­la ei vält­tä­mät­tä ole lain­kaan tie­toa sii­tä, miten ja mis­sä vaat­tei­ta ja meik­ke­jä tuo­te­taan. Omas­ta­kin koke­muk­ses­ta tie­dän, että ego­lo­ki­suus ja eet­ti­syys pää­see välil­lä unoh­tu­maan ja herä­teos­tok­sia tulee osteltua.

Yksi syy välin­pi­tä­mät­tö­myy­del­le on var­mas­ti myös tie­don vähyys. Ilmas­ton­muu­tos on ongel­ma­na todel­la laa­ja ja moni­mut­kai­nen, ja sen koko­nais­ku­van hah­mot­ta­mi­nen, var­sin­kin nuo­rel­la, voi olla vaikeaa.

Ongel­ma saat­taa tun­tua myös monis­ta pie­nel­tä ja kau­kai­sel­ta; eihän meil­lä tääl­lä Suo­mes­sa vie­lä oikein mitään hätää ole. Moni var­mas­ti ajat­te­lee myös, että omil­la toi­mil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Tut­ki­ja­toh­to­ri Panu Pih­ka­la tote­aa­kin, että ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa monis­sa ahdis­tuk­sen ja voi­mat­to­muu­den tun­net­ta. Nuo­ruu­des­sa ei aina myös­kään tule aja­tel­tua omaa napaa pidem­mäl­le. Pih­ka­la arve­lee­kin, että nuo­ret hake­vat vie­lä kantojaan.

Eri­lai­set kam­pan­jat ja mie­le­no­soi­tuk­set voi­vat olla hyvä tapa saa­da nuor­ten huo­mio­ta, jos asia on ilmais­tu hyvin. Esim. Elo­ka­pi­na on kui­ten­kin saa­nut monis­sa aikaan ihme­tyk­sen ja jopa vihan tun­net­ta. Kapi­noit­si­jat puhu­vat kyl­lä hyvän asian puo­les­ta, mut­ta ilmai­se­vat asian­sa vähän huo­nos­ti. He perus­te­le­va toi­mi­aan sil­lä, että se on ainut tapa saa­da huo­mio­ta. Onko huo­mion saa­mi­ses­sa kui­ten­kaan mitään jär­keä, jos lähes kaik­ki huo­mio on negatiivista?

Mie­les­tä­ni myös esi­mer­kik­si kou­luis­sa pitäi­si enem­män ker­toa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja sen vai­ku­tuk­sis­ta. Oli­si tär­ke­ää, että kaik­ki ymmär­täi­si­vät asian koko­nai­suu­den, ja että pel­kän ahdis­tu­mi­sen sijaan nuo­ret oppi­si­vat teke­mään asian eteen jotain.

Nuo­ria pitäi­si myös ohjeis­taa kulut­ta­maan kes­tä­väs­ti. Kaik­kea ei aina tar­vit­se omis­taa, vaan voi lai­na­ta tai vuo­kra­ta ja asioi­ta voi hank­kia myös käy­tet­ty­nä. Myös tie­to sii­tä, ket­kä teke­vät esim. vaat­teet ja mis­sä olo­suh­teis­sa aut­tai­si var­mas­ti kes­tä­väs­sä kuluttamisessa.

Ilmas­ton­muu­tos on tul­lut jää­däk­seen, sil­lä sen vai­ku­tuk­sia ei voi pois­taa. Sik­si sen kans­sa tuli­si oppia elä­mään, jot­ta pahim­mat mah­dol­li­set ske­naa­riot eivät toteu­tui­si. Oli­si tärkeää,että eko­lo­gi­set valin­nat tuli­si­vat lap­sil­le ja nuo­ril­le ihan rutii­neik­si ja tavoik­si. Maa­pal­lon tule­vai­suus on kui­ten­kin mei­dän suku­pol­vem­me harteilla.

Evee­na Tihi­nen, Kii­min­ki­puis­ton koulu