Päät­tä­jäl­tä: Olem­me­ko valmiita?

Johannes Tuomela, Ii.

Johan­nes Tuomela.

Pit­käs­tä aikaa olem­me saa­neet kokea tääl­lä poh­jo­lan peru­koil­la oikean van­han ajan tal­ven. Pak­ka­set alkoi­vat loka­kuun puo­len­vä­lin jäl­keen ja lähes yhtä­jak­sois­ta kyl­myyt­tä on kes­tä­nyt jo noin kol­men kuu­kau­den ajan muu­ta­maa lyhyt­tä ajan­jak­soa lukuun otta­mat­ta. Pak­ka­nen on pauk­ku­nut ja olo­suh­teet ovat haas­ta­neet mei­tä jokais­ta monel­la tavalla.

Maa­il­man aika, jota eläm­me, on muis­tut­ta­nut mei­tä varau­tu­mi­ses­ta. Vii­me vuo­si­na mei­tä on koe­tel­lut koro­na­pan­de­mia ja nyt mie­liäm­me on poh­di­tut­ta­nut Venä­jän Ukrai­naan aloit­ta­man sodan aiheut­ta­mat huo­let sekä ylei­nen rau­hat­to­muus maa­il­man kan­so­jen välil­lä ja keskellä.

Kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti jou­dum­me varau­tu­maan eri­lai­siin uhkas­ke­naa­rioi­hin suun­nit­te­le­mal­la nii­hin toi­min­ta­mal­le­ja ja rat­kai­su­ja sekä kas­vat­ta­mal­la itseäm­me sie­tä­mään eri­lais­ta epä­var­muut­ta ja elä­mi­sen olo­suh­tei­den suur­ta­kin muutosta.

Varau­tu­mi­nen kos­ket­taa mei­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, lähiyh­tei­söäm­me, kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti. Kan­sain­vä­li­ses­ti varau­dum­me ole­mal­la osa isom­pia koko­nai­suuk­sia kuten Euroo­pan unio­ni ja puo­lus­tus­liit­to Nato. Kan­sal­li­ses­ti mei­dän tulee varau­tua pitä­mäl­lä yllä riit­tä­vää huol­to­var­muut­ta ja omaa puo­lus­tus­ky­kyä. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ja lähiyh­tei­sös­sä me varau­dum­me tur­vaa­mal­la toi­mi­van arjen ja elä­mi­sen edellytykset.

Kulu­va tal­vi on osoit­ta­nut meil­le, että jo hie­man pidem­pi kyl­mä jak­so tuo meil­le eri­lai­sia haas­tei­ta. Tek­niik­ka on lujil­la, autot temp­pui­le­vat ja liik­ku­mi­nen on haas­ta­vam­paa. Mei­tä on kehoi­tet­tu myös rajoit­ta­maan säh­kön käyt­töä kovim­mil­la kulu­tus­hui­puil­la, kos­ka säh­kö­ka­pa­si­teet­ti on saa­vut­ta­nut rajansa.

Olem­me huo­man­neet, että koval­la pak­ka­sel­la har­voin tuu­lee ja aurin­ko ei vie­lä läm­mi­tä. Säh­kön pörs­si­hin­ta on pai­koi­tel­len ollut moni­kym­men­ker­tai­nen nor­maa­li­hin­taan ver­rat­tu­na. Kan­sal­li­ses­ti mei­dän on löy­det­tä­vä kei­not tur­va­ta edul­li­sen ja toi­min­ta­var­man koti­mai­sen ener­gian saan­ti. Uudet uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot vaa­ti­vat rin­nal­leen toi­mi­tus­var­maa sää­tö­voi­maa ja ener­gi­aa. Säh­kö ja läm­pö ovat mei­dän jokai­sen elä­mi­sen perustarpeita.

Ener­gian lisäk­si ruo­ka on meil­lä vät­tä­mä­tön elä­mi­sen edel­ly­tys. Koti­mai­nen ruo­ka on huol­to­var­muut­ta, mut­ta tuo myös työ­tä ja toi­meen­tu­loa alu­een ihmi­sil­le. Ei ole ole­mas­sa puh­das­ta koti­mais­ta ruo­kaa ilman koti­mai­sen ruo­an tuottajia.

Lähel­lä tuo­tet­tu ja nau­tit­tu ruo­ka on myös ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä. Ruo­an ole­mas­sao­lo ja riit­tä­vyys on aivan kes­kei­nen ja kriit­ti­nen teki­jä mah­dol­li­ses­sa kriisitilanteessa.

Vie­täm­me tänä vuon­na Iin kun­nan 650-vuo­tis­juh­la­vuot­ta. Pit­kään ajan­jak­soon mah­tuu monen­lai­sia vai­hei­ta ihmis­ten ja kun­tam­me his­to­rias­sa. Var­mas­ti ennen­kin on varau­dut­tu eri­lai­siin epä­var­muuk­siin ihmis­ten elä­mäs­sä. Ihmi­nen sel­viy­ty­jä­nä on löy­tä­nyt kei­no­ja eri­lais­ten haas­tei­den rat­kai­suun ja varau­tu­mi­seen. Kui­ten­kin elä­mi­sen perus­tar­peet ovat sil­loin­kin olleet samat, on tar­vit­tu ruo­kaa, läm­pöä ja huo­len­pi­toa. Sitä me tar­vit­sem­me jokai­nen myös tänään. Pide­tään huo­li toi­sis­tam­me ja rat­kais­taan aikam­me haas­teet yhdes­sä ja järkevästi.

Johan­nes Tuo­me­la, Iin kun­nan­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja, Keskusta