Päät­tä­jäl­tä: Ennal­lis­ta­mi­nen uhkaa maaseutuelinkeinoja

Lau­ri Nikula.

Met­sät ovat useim­mil­le meis­tä tär­kei­tä latau­tu­mi­sen ja ren­tou­tu­mi­sen paik­ko­ja. Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen, met­säs­tys, kalas­tus, mar­jas­tus ja sie­nes­tys ovat lähes jokai­sen poh­joi­sen ihmi­sen ajan­viet­to­ta­po­ja. ”Hal­ko­ho­lis­te­ja” löy­tyy mones­ta per­hees­tä – met­sien hoi­ta­mi­nen on poh­joi­sen väel­le luon­tai­nen harrastus.

Met­sä­ta­lous tuo monil­le myös mer­kit­tä­vää toi­meen­tu­loa. Met­sä­ala työl­lis­tää noin 60 000 hen­ki­löä koko Suo­mes­sa ja mak­saa vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin 2,2 mil­jar­dia euroa palk­ko­ja. Pel­käs­tään Poh­jois-Poh­jan­maal­la on 57 000 met­sä­no­mis­ta­jaa. Met­sät tuot­ta­vat raa­ka-ainet­ta Poh­jois-Suo­men met­sä­teol­li­suu­del­le ja haket­ta energiantuotantoon.

Vali­tet­ta­vas­ti kaik­kea tätä uhkaa EU-komis­sion kesä­kuus­sa jul­kai­se­ma, luon­non ennal­lis­ta­mis­ta kos­ke­va lain­sää­dän­tö­eh­do­tus. Vil­kas­ta kes­kus­te­lua herät­tä­nyt ennal­lis­ta­mis­a­se­tus kos­ket­taa maa- ja met­sä­ta­lou­den ohel­la myös 63 kau­pun­kia tai kun­taa, myös Oulua.

Kus­tan­nuk­set Suo­mel­le oli­si­vat val­ta­vat, arviol­ta jopa 930 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, mikä oli­si EU:n kär­ki­ta­soa. Komis­sion tavoit­tee­na on, että luon­non ennal­lis­ta­mis­ta tuli­si tar­kas­tel­la suh­tees­sa 1950-luvun tilan­tee­seen. Suo­mes­sa elet­tiin tuol­loin sotien jäl­keis­tä jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sen aikaa. Suu­res­sa osas­sa Euroop­paa met­sät oli jo pit­käl­ti hakat­tu. Ei voi kuin ihme­tel­lä, mihin kato­si maalaisjärki.

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus aiheut­tai­si mit­ta­vaa vahin­koa met­sä­no­mis­ta­jil­le. On mah­dol­lis­ta, että met­sä­no­mis­ta­ja ei voi­si enää hyö­dyn­tää met­si­ään talou­del­li­ses­ti halua­mal­laan taval­la. Ennal­lis­ta­mi­ses­ta syn­tyi­si myös lisä­ku­lu­ja ja lisää hallintoa.

Met­sä­po­li­tiik­ka kuu­luu kan­sal­li­seen pää­tös­val­taan ja täs­tä on Suo­men pidet­tä­vä kiinni.

Maa­ta­lou­des­sa ennal­lis­ta­mi­nen kos­ki­si myös tur­ve­pel­to­ja. Poh­jois-Suo­men maa­kun­nis­sa tur­ve­pel­to­jen osuus maa­ta­lous­maas­ta on yli 25 % ja jois­sa­kin kun­nis­sa ja maa­ti­loil­la jopa enem­män. Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus oli­si­kin koh­ta­lo­kas Poh­jois-Poh­jan­maan maa­ta­lou­del­le. Tur­ve­pel­to­jen ennal­lis­ta­mi­sen talou­del­li­set vai­ku­tuk­set lie­ne­vät suu­rim­pia juu­ri Pohjois-Pohjanmaalla.

On syy­tä muis­taa, että ennal­lis­ta­mis­a­se­tus hei­ken­tää kan­sal­lis­ta huol­to­var­muut­ta niin koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian­tuo­tan­non kuin ruo­an­tuo­tan­non­kin osal­ta. Tur­ve­pel­to­jen ennal­lis­ta­mi­nen vähen­täi­si mer­kit­tä­väs­ti ruo­an­tuo­tan­toon käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa pinta-alaa.

Nykyi­ses­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa tämä on kes­tä­mä­tön aja­tus. Ase­tuseh­do­tuk­sen muut­ta­mi­nen vaa­tii nyt aktii­vis­ta ja päät­tä­väis­tä edun­val­von­taa Brys­se­lis­sä, myös pää­mi­nis­te­ril­tä. Vie­lä ei ole myö­häis­tä vai­kut­taa asiaan.

Lau­ri Niku­la, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen, alue­val­tuu­tet­tu, Keskusta