Oulun Päät­tä­jäl­tä, Esa Aal­to: Uusi Persianlahti?

Esa Aal­to.

Pari vuot­ta sit­ten kir­joi­tin Päät­tä­jäl­tä-kolum­nis­sa­ni vih­reän siir­ty­män mah­dol­li­suuk­sis­ta alu­eel­lam­me. Tuol­loin kir­joi­tuk­se­ni pää­tee­ma­na oli uusiu­tu­van ener­gian saatavuus.

Sil­loi­nen maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Jus­si Yli­ta­lo tapa­si sanoa, että Poh­jois-Poh­jan­maas­ta voi­si tul­la uusi Per­sian­lah­ti vii­ta­ten ener­gi­aan vien­ti­tuot­tee­na. Per­sian­lah­den val­tiot­han ovat kerän­neet mit­ta­vas­ti varal­li­suut­ta öljyn viennillä.

Vii­me­ai­kai­sia inves­toin­ti­suun­ni­tel­mia seu­rat­tua­ni ver­taus Per­sian­lah­teen on saa­nut mie­les­sä­ni toi­sen­lai­sen mer­ki­tyk­sen. Useim­mis­ta öljyn­tuot­ta­ja­mais­ta öljy vie­dään mark­ki­noil­le raa­ka­öl­jy­nä, jota jalos­ta­mal­la toi­set teke­vät vie­lä enem­män rahaa. Öljyn myyn­nin tulot jää­vät har­voil­le ”öljys­hei­keil­le” ja kan­sa pysyy köy­hä­nä. Olen vali­tet­ta­vas­ti havait­se­vi­na­ni meil­lä saman­suun­tais­ta kehitystä.

Mit­ta­vat tuu­li­voi­main­ves­toin­nit kiis­tat­ta mah­dol­lis­ta­vat poh­joi­sen elin­voi­man kas­vun. Mei­dän tulee kui­ten­kin huo­leh­tia, ettem­me Per­sian­lah­den tavoin vie ener­gi­aa pel­käs­tään tois­ten hyö­dyn­net­tä­väk­si, jol­loin koti­maa­kun­taam­me jää­vät lähin­nä haittavaikutukset.

Ener­gian myyn­nis­tä saa­ta­va talou­del­li­nen hyö­ty pitäi­si myös jakau­tua aina­kin jos­sain mää­rin ihan jokai­sel­le alu­een asuk­kaal­le. Tätä var­ten Suo­mes­sa kun­nat peri­vät voi­ma­lai­tok­sis­ta kiin­teis­tö­ve­roa, joka onkin monis­sa pie­nis­sä kun­nis­sa mer­kit­tä­vä tulonlähde.

Toi­saal­ta kun­ta­lii­tos­ten jäl­keen mikään ei takaa, että voi­ma­lai­tos­ve­ron tuo­tos­ta jäi­si mitään juu­ri sil­le paik­ka­kun­nal­le, mis­sä voi­ma­lai­tok­set sijait­se­vat. Täs­tä esi­merk­ki­nä Yli-Ii, jon­ne koh­dis­tuu suu­rin osa Oulun tuu­li­voi­ma­hank­keis­ta. Kui­ten­kin vero­tu­lot saa­va Oulun kau­pun­ki suun­nit­te­lee saman­ai­kai­ses­ti jul­kis­ten vero­va­roin tuo­tet­tu­jen pal­ve­lui­den kuten jouk­ko­lii­ken­teen ja kou­lu­ver­kon kar­si­mis­ta Yli-Iistä.

Onko oikein, että tuu­li­voi­ma­loi­den tuo­tot meni­si­vät kan­sain­vä­li­sil­le sijoit­ta­jil­le, muu­ta­mil­le maa­no­mis­ta­jil­le ja Oulun kau­pun­ki­kes­kus­tan kehit­tä­mi­seen, ja yli-iiläi­sil­le jäi­si­vät lähin­nä mai­se­ma­hai­tat? Mie­les­tä­ni ei ole.

Laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa Oulun ja mui­den alu­eem­me kun­tien pitäi­si pys­tyä tuot­ta­maan uusiu­tu­val­la säh­köl­lä mah­dol­li­sim­man suur­ta arvon­li­sää alue­ta­lou­teen. Jos vain viem­me säh­köä tai sen avul­la val­mis­tet­tua vetyä ete­lään ja län­teen teol­li­suus­lai­tos­ten käy­tet­tä­väk­si, saam­me kyl­lä kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot, mut­ta työ­pai­kat ja todel­li­nen elin­voi­ma siir­tyy ener­gian muka­na muualle.

Onhan meil­lä kui­ten­kin onnek­si data­kes­kusin­ves­toin­nit. Mut­ta onko sekään jär­ke­vää säh­kön käyt­töä, jos kym­me­nien tuu­li­voi­ma­loi­den koko tuo­tan­to käy­te­tään Tik-Tokin pyö­rit­tä­mi­seen tai kryp­to­va­luut­to­jen lou­hin­taan? Data­kes­kus­paik­ka­kun­nal­le jää inves­toin­nin jäl­keen muu­ta­ma yllä­pi­don työ­paik­ka, mut­ta var­si­nai­nen iso raha teh­dään datan sisäl­löl­lä toi­sel­la puo­len maa­pal­loa. Sit­ten tuu­let­to­man pak­kas­päi­vän sat­tues­sa data­kes­kuk­set eivät hui­laa, vaan syö­vät tasai­seen tah­tiin säh­köä kiin­teil­lä sopi­muk­sil­laan samal­la, kun pai­kal­li­set sääs­tä­vät säh­köä huip­pu­kal­lii­den hin­ta­piik­kien aikana.

Otet­tai­siin­ko siis täs­sä vih­reän siir­ty­män huu­mas­sa nyt jär­ki käteen ja mie­tit­täi­siin ihan rau­has­sa poru­kal­la, miten var­mis­tam­me hyvin­voin­nin jakau­tu­mi­sen rei­lus­ti ja tas­a­puo­li­ses­ti nyt ja tulevaisuudessa.

Esa Aal­to, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen jäsen, alue­val­tuu­tet­tu, Vihreät