Olen saanut olla tänä keväänä mukana kahden tärkeän strategian eli hyvinvointialueen ja Iin kunnan strategian valmistelussa ja niistä päättämässä. Molemmille strategioille yhteistä ja hyvä piirre on ollut vahva osallistaminen. Kansalaiset, järjestöt, yritykset, henkilöstöt ja päättäjät itsekin ovat voineet osallistua ja vaikuttaa siihen, millainen strategia lopulta on. Ja molemmat strategiat hyväksyttiin vastaavissa valtuustoissa yksimielisesti, mikä osoitaa prosessien sujuneen hyvin.
Kun muistelee sitä, miten strategioita on laadittu aikaisempina valtuustokausina, on huomionarvoista se, että strategioista on tullut yhteisen valmisteluprosessin kautta entistä tärkeämpiä asikirjoja. Kun on saanut osallistua tekemiseen, on tulokseen helpompi sitoutua. Startegioita ei enää panna mappiin pölyttymään, vaan ne pidetään koko ajan pöydällä, kun suunnitellaan sitä, miten erinäisiä ohjelmia ja suunnitelmia tehdään. Hyvinvointialueella tärkeimpänä on tällä hetkellä työn alla hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma, joka on eräänlainen strategian toimeenpanosuunnitelma. Kunnassa puolestaan aletaan päivittää monenlaisia ohjelmia strategian mukaisiksi.
Molemmat strategiat löytyvät organisaatoiden nettisivuilta ja niitä saa vastaisuudessa myös paperiversioina, joten niiden siällön käsitteleminen ei tässä ole tarpeen, eikä siihen ole tilaakaan, mennä. Iin kunnan strategiassa keskeistä on se, että mitään radikaalia muutosta siihen, mitä Iissä on pidetty tärkeänä, ei tule. Toki strategiassa korostuu entistä enemmän elinkeinojen kehittäminen ja kasvu. Väestömääräksi tavoitellaan viittätoistatuhatta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Tällainen kasvu on hallittavissa palvelurakenteen näkökulmasta, mutta se vaatii jatkuvaa suunnitelmallisuutta ja aktiivista tekemistä niin henkilöstöltä kuin päättäjiltä.
Erityisen hyvä asia Iin uudessa strategiassa on henkilöstön mukaan ottaminen palvelulupausten laatimiseen. Tosiasiahan on, että viime kädessä juuri henkilöstö tuloksen tekee. Tietenkin henkilöstölle on päättäjien taattava riittävä resurssi lupausten täyttämiseen. Näihin lupauksiin kehotan kaikkia tutustumaan.
Hieno asia on, että strategiassa todetaan selvästi, että kasvun pitää olla kestävää. Iin edellisen strategian selkeä kärki oli juuri kestävä kehitys, eikä se ole uudestakaan strategiasta unohtunut. Ympäristön tila ja se, mitä maailmassa ja luonnossa tapahtuu, velvoittaa meitä toimimaan kestävästi, ja kestävyys täytyy ymmärtää kokonaisvaltaisesti: se on ekonomista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Ja kestävyys tarkoittaa sitä, että emme kuluta pääomia, vaan nautimme vain tuotosta. Kestävyyteen kytkeytyy läheisesti systeeminen muutos, joka on yksi kunnan strategian kärjistä. Systeeminen muutos tarkoittaa sitä, että emme voi kehittää ja lisätä (tai vähentää) resurssia jollekin yksittäiselle alueelle ottamatta huomioon toimenpiteen vaikutusta muihin toimintoihin.
Ennen kaikkea kasvun hallinnassa systeeminen ajattelu tarkoittaa sitä, että organisaation sisältä täytyy löytyä yhteistyötä ja tahtoa vuorovaikutukseen. Pääseminen yhteiseen päämäärään luo hyvää työilmapiiriä ja kuntalaiset näkevät sen parantuneina palveluina. Hyvinvointialueella soisi vastaavan kehityksen näkyvän selvemmin, kuin se strategiassa näkyy. Kun orgaanisaatio on valtavan iso, se sisältää riskin ns. siiloutumiseen, eli siihen, että aletaan huolehtia oman toimialueen reusrsseista näkemättä sitä, mitä se saa aikaan toisella toimialueella. Strategiakielellä puhutaan osaoptimoinnista.
Siis strategioilla on oikeasti merkitystä. On ennen kaikkea meistä päättäjistä ja henkilöstöstä kiinni, unohtuuko strategia mappiin pölyttymään, vai ohjaako se meitä parempaan tulevaisuuteen, jota me kaikki odotamme. Ja kansalaiset ovat tämän kaiken vartijoita.
Teijo Liedes, Iin kunnanhallituksen 1. vpj, Vasemmistoliitto