Har­taus: Jou­lun sano­ma lap­sen luottamuksella

Pau­li Niemelä.

Jou­lu­na kai­paam­me tun­nel­maa, yhdes­sä­oloa läheis­ten kans­sa, hyvää tah­toa ja ystä­vyyt­tä. Elä­mää näh­nee­nä moni meis­tä muis­te­lee lap­suu­den jou­lu­ja ja kai­paa jou­luun jota­kin tuos­ta lap­suu­den jou­lus­ta. Aikoi­naan lap­sen herk­kyy­del­lä ja luot­ta­muk­sel­la koet­tu on syö­py­nyt syväl­le sydä­men sopu­koi­hin ja sen haluai­si vie­lä van­hem­pa­ni­kin yhä tavoittaa.

Lap­suu­den jou­lu­muis­tot voi­vat liit­tyä moniin eri jou­lu­ta­poi­hin, kuten vaik­ka­pa kuusen hakuun, jou­lu­ruo­kiin ja nii­den val­mis­te­lui­hin, jou­lu­lau­lui­hin ja lau­la­mi­seen, lah­jo­jen teke­mi­seen ja jaka­mi­seen, yhdes­sä­oloon läheis­ten kans­sa, hau­doil­la käyn­tiin tai joulukirkkoon.

Mones­sa per­hees­sä on säi­ly­nyt perin­tee­nä lukea jou­lua­te­rial­la jou­lue­van­ke­liu­mi Luuk­kaan mukaan. Sen kuva­kie­li ja sano­ma Joo­se­fis­ta ja Marias­ta, pai­me­nis­ta ja enke­lei­den jou­kos­ta on pai­nu­nut sydä­meem­me. Sitä saam­me Marian tavoin tänä­kin jou­lu­na tut­kis­tel­la eli mie­tis­kel­lä ja poh­tia; mitä Juma­la meil­le Pojas­saan lahjoittaa.

Luuk­kaan ker­to­muk­sen lisäk­si Uusi tes­ta­ment­ti sisäl­tää muun muas­sa Paa­va­lin jou­lue­van­ke­liu­min. Se kuu­luu näin: ”Kun aika oli täyt­ty­nyt, Juma­la lähet­ti tän­ne Poi­kan­sa. Nai­ses­ta hän syn­tyi ja tuli lain alai­sek­si lunas­taak­seen lain alai­si­na elä­vät vapaik­si, että me pää­si­sim­me lap­sen ase­maan” (Gal. 4:4–5).

Aika ei vain kulu, vaan myös täyt­tyy. Paa­va­li viit­taa Juma­lan aika­kausien hal­lin­taan ja pelas­ta­vaan suun­ni­tel­maan­sa. Juma­lan aika täyt­tyi hänen Poi­kan­sa syn­ty­mäs­sä. Jee­suk­sen syn­ty­mä ei poi­ken­nut taval­li­ses­ta lap­sen syn­ty­mäs­tä. Hän oli täy­si ihmi­nen ja eli alus­ta alkaen ihmi­sen osan. Sik­si hän voi mei­tä aut­taa, kos­ka hän tun­tee ihmi­sen osan, myös sen kivut ja tuskat.

Apos­to­li Paa­va­lin jou­lue­van­ke­liu­mi alle­vii­vaa eri­tyi­ses­ti sitä, että Juma­lan Poi­ka on vapaut­ta­nut mei­dät Juma­lan lain anka­ras­ta vaa­ti­muk­ses­ta, lain, jota emme voi täyt­tää. Teem­me vas­toin Juma­lan vaa­ti­vaa lakia sanoin, teoin ja lai­min­lyön­nein. Jee­suk­sen syn­ty­mä on Paa­va­lin mukaan vapaut­ta­nut täs­tä lain orjuu­des­ta. Samal­la se on pääs­tä­nyt mei­dät lap­sen ase­maan, joka on samal­la peril­li­sen asema.

Lap­sen ase­ma on luot­ta­muk­sen ja tur­vau­tu­mi­sen paik­ka. Oikeas­taan pie­ni lap­si ei voi muu­ta teh­dä kuin luot­taa suu­rem­paan ja vah­vem­paan. Hän ottaa avun vas­taan avoi­mes­ti, ehdoit­ta. Tähän Paa­va­lin jou­lue­van­ke­liu­mi mei­tä kut­suu. Mei­tä kut­su­taan otta­maan evan­ke­liu­min sano­mas­sa Juma­lan lah­jat ja apu vas­taan lap­sen herk­kyy­del­lä ja luot­ta­muk­sel­la. Meil­lä on mah­dol­li­suus pääs­tä lap­sen ase­maan. Jee­sus opet­ti lap­sen uskos­ta: Las­ten kal­tais­ten on Juma­lan valtakunta.

Rie­mul­lis­ta jou­lu­juh­laa Ran­ta­poh­jan lukijoille!

Pau­li Nie­me­lä, Kii­min­gin kirkkoherra