Kun­nat ovat val­mis­tel­leet talous­ar­vioi­taan epä­var­mois­sa tun­nel­mis­sa. Venä­jän hyök­käys­so­dan aiheut­ta­ma kor­ko­jen ja inflaa­tion nousu ovat haas­ta­neet niin yksi­löi­tä, yri­tyk­siä kuin jul­kis­ta talout­ta­kin. Kus­tan­nus­ten kas­vun tait­tu­mi­nen ja kor­ko­ta­son las­ku ovat tuo­neet hie­man liik­ku­ma­va­raa talou­teen, mut­ta tilan­ne ei ole vakaa. Esi­mer­kik­si puheet mah­dol­li­sis­ta kan­sain­vä­li­sen kau­pan rajoit­teis­ta tai vero­tuk­sen muu­tok­sis­ta aiheut­ta­vat epä­var­muut­ta markkinoilla.

Iis­sä itse­näi­syys­päi­vän juh­lat. Sadal­le ensim­mäi­sel­le kak­ku­kah­vit. En viit­si­nyt läh­teä juh­li­maan kilpaa.

Iin vih­reä siir­ty­mä ete­nee. Onko se vih­re­ää ja kes­tä­vää, että taas ker­ran Iin alu­eel­ta vii­den­kym­me­nen tuu­li­voi­ma­lan tiel­tä kaa­de­taan pois hii­li­nie­lu­na toi­mi­va met­sä? Aukoik­si hakat­tu­ja met­siä alkaa olla lii­kaa. Hii­li­nie­lu­jen romah­duk­sen takia suo­men vero­mak­sa­jia odot­taa uutis­ten mukaan mil­jar­di­las­ku. No, pää­asia­han on, että iin kun­ta saa tuu­li­voi­ma­lois­ta vero­tu­lo­ja, elin­voi­mai­nen luon­to on näkö­jään vähem­piar­voi­nen asia. 

Iin Hami­na on ollut mah­dol­li­ses­ti jo 1200-luvul­la kaup­pa­paik­ka. 1300-luvul­ta läh­tien kau­pan­käyn­ti siel­lä kas­voi. Ruot­sa­lai­set hal­lit­si­vat pit­kään Hami­nan kaup­paa. Hami­naan raken­net­tiin varas­toait­to­ja (bodar), mis­tä on muis­to­na vie­lä Boden­fors-nimi­nen kos­ki. Kau­pal­li­sen toi­min­nan kes­kuk­sek­si ruot­sa­lai­set raken­si­vat Hami­naan Nät­te­borg-nimi­sen pai­kan. Mitä tämän nimi tar­koit­taa, sel­vi­ää, kun tut­kii sitä kielellisesti.

Ajan ratas pyö­rii vää­jää­mät­tö­mäs­ti. Vuo­de­na­jat tule­vat ja mene­vät. Niin­pä nyt, ajan­koh­taan liit­tyen, on pime­ne­viin iltoi­him­me, yhä ene­ne­väs­sä mää­rin, syt­ty­mäs­sä iloi­sia jou­lun valoja. 

Käym­me jat­ku­vaa yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua luku­tai­don mer­ki­tyk­ses­tä, usein oppi­mi­sen kon­teks­tis­sa. Pisa-tulok­set osal­taan vah­vis­ta­vat näke­mys­täm­me sii­tä, että luku­tai­to on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä tai­dois­ta, jon­ka ihmi­nen voi oppia ja jota tar­vit­sem­me arjes­sam­me läpi elä­män. Vaik­ka tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat luku­tai­don las­ke­neen Suo­mes­sa, olem­me sil­ti edel­leen kär­ki­mai­den jou­kos­sa. Luku­tai­to on oppi­mi­sen perus­ta ja avain maa­il­maan, joka on täyn­nä tie­toa, tari­noi­ta ja uusia näkö­kul­mia. Tosia­sias­sa luku­tai­to on myös sivis­tyk­sen perus­ta, jota tulee vaa­lia. Se on tai­to, joka luo val­taa ja vapaut­ta toi­mia aktii­vi­se­na yhteis­kun­nan jäsenenä.

Oulua halu­taan nyt kehit­tää ja siel­lä inves­toi­daan pal­jon. Oulu tun­ne­taan tek­no­lo­gian edel­lä kävi­jä­nä ja teol­li­suus­kau­pun­ki­na, jos­sa on pal­jon eri alo­jen yri­tyk­siä. Kau­pun­gil­la on paras­ta aikaa vireil­lä uusia investointihankkeita.

Kir­joit­ta­jal­la­kin on salas­sa pidet­tä­vä ‑lei­mal­la mer­kit­ty­jä pape­rei­ta. Se sii­tä. Ei ne käy­tän­nös­sä aina niin salai­sia ole, kuten olem­me saa­neet vii­me aikoi­na medias­ta lukea. Sii­nä vir­ka­mies oli tuo­mit­tu salas­sa pidet­tä­vien asioi­den käsit­te­lyyn liittyen.