Vii­me vuo­det ovat olleet vai­kei­ta sote-pal­ve­lui­den saral­la maan hal­li­tuk­sen poli­tii­kan takia. Olen yhte­nä Vasem­mis­to­lii­ton alue­val­tuu­te­tuis­ta vään­tä­nyt toi­min­nal­lis­ten sääs­tö­jen puo­les­ta, joil­la Poh­teel­la oli­si nykyis­tä laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa otet­tu käyt­töön parem­pia toi­min­ta­mal­le­ja. Toi­von työl­le jatkoa.

Anna oli 85-vuo­tias nai­nen, joka oli sai­ras­ta­nut muis­ti­sai­raut­ta jo useam­man vuo­den ajan. Hän oli asu­nut koto­naan omais­ten huo­leh­ties­sa kaup­pa- ja pank­ki­asiat. Mut­ta sai­rau­den ede­tes­sä hän ei enää pys­ty­nyt elä­mään tur­val­li­ses­ti yksin, ei edes koti­hoi­don pal­ve­lui­den tur­vin. Vii­mein tuli aika hakea paik­kaa pal­ve­lu­ta­los­ta, vaik­ka omais­ten mie­les­tä ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoi­va­ko­ti oli­si ollut parem­pi vaih­toeh­to. Kun Anna sai pai­kan pal­ve­lu­ta­los­ta, omai­sia huo­jen­si aja­tus, että hän sai­si tar­vit­ta­vaa hoi­toa ja huo­len­pi­toa. Pal­ve­lu­ta­los­sa oli kui­ten­kin eri­koi­nen käy­tän­tö: yöl­lä, kel­lo 21–07 välil­lä, siel­lä ei ollut hen­ki­lö­kun­taa paikalla.

Ikään­ty­nei­den ihmi­sar­voi­sen hoi­don ja hoi­van tur­vaa­mi­sen on olta­va hyvin­voin­tia­luei­den ikään­ty­neil­le tar­joa­mien pal­ve­lui­den kes­kiös­sä. Hyvin­voin­tia­luei­den on huo­leh­dit­ta­va, että ikäih­mi­set pää­se­vät oikea-aikai­ses­ti tar­vit­se­mien­sa pal­ve­lui­den pariin. Hyvin­voin­tia­lu­een täy­tyy tar­jo­ta ikään­ty­neil­le pal­ve­lui­ta, jot­ka tuke­vat hei­dän toi­min­ta­ky­ky­ään ja perus­tu­vat kai­kis­sa tilan­teis­sa todel­li­seen tun­nis­tet­tuun tar­pee­seen. Val­tao­sa ikään­ty­neil­le tar­jo­tuis­ta pal­ve­luis­ta pitää toteut­taa hyvin­voin­tia­luei­den oma­na tuo­tan­to­na, ja itse tuo­tet­tu­ja pal­ve­lui­ta voi­daan tar­vit­taes­sa täy­den­tää pai­kal­lis­ten ja alu­eel­li­ses­ti toi­mi­vien toi­mi­joi­den palveluilla.

Oulun kehi­tyk­ses­tä puhut­taes­sa huo­mio kes­kit­tyy usein ydin­kes­kus­taan. On sel­vää, että elä­vä kes­kus­ta on tär­keä kau­pun­gin veto­voi­mal­le, mut­ta Oulul­la on pal­jon enem­män tar­jot­ta­vaa. Veto- ja pito­voi­man kan­nal­ta on kat­sot­ta­va laa­jem­mal­le ja ymmär­ret­tä­vä, että Oulu ei ole vain kau­pun­ki­kes­kus­ta – se on myös maa­seu­tua, luon­non­rau­haa ja moni­muo­toi­sia asuinalueita.

Vir­pi­nie­men ladut täy­sin ummes­sa lumes­ta. Tänään kes­ki­viik­ko­na 5.3. ei oltu ajet­tu latu­ja Kivi­nie­mes­tä Vir­pi­nie­meen, eikä siel­lä­kään oltu teh­ty niil­le mitään. Tämä huo­no latu­jen hoi­to on jat­ku­nut jo noin kak­si vuot­ta, kun enti­set latu­jen kun­nos­ta­jat jäi­vät ansai­tul­le elä­ke­päi­vil­le. Ennen ei kos­kaan tar­vin­nut moit­tia latu­jen hoi­toa ollen­kaan. Nyt tämä latu­jen huo­no kun­to on ollut jo pari vuot­ta sur­ke­aa. Hiih­to­kes­kuk­sis­sa ladut hoi­de­taan joka päi­vä kun­nol­la, ja ihmi­set pää­se­vät hyvil­le laduil­le. Nyt vie­lä oli hiih­to­lo­ma­viik­ko ja Vir­pi­nie­mes­sä oli kym­me­niä autol­li­sia ihmi­siä tulos­sa hiih­tä­mään, mut­ta se jäi nyt teke­mät­tä, kun ei kukaan jak­sa hiih­tää ummes­sa ole­vil­la laduilla.

Vii­me vuo­det ovat olleet vai­kei­ta sote-pal­ve­lui­den saral­la maan hal­li­tuk­sen poli­tii­kan takia. Olen yhte­nä Vasem­mis­to­lii­ton alue­val­tuu­te­tuis­ta vään­tä­nyt toi­min­nal­lis­ten sääs­tö­jen puo­les­ta, joil­la Poh­teel­la oli­si nykyis­tä laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa otet­tu käyt­töön parem­pia toi­min­ta­mal­le­ja. Toi­von työl­le jatkoa.

Kun­nat ja hyvin­voin­tia­lu­eet ovat täl­lä het­kel­lä haas­ta­vas­sa talous­ti­lan­tees­sa. Tämän seu­rauk­se­na teh­dään monia leik­kauk­sia kun­tien ja hyvin­voin­tia­luei­den pal­ve­lui­hin. Kun­tien ja hyvin­voin­tia­luei­den pää­tök­sen­teos­sa on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä muis­taa, että hyvin­voin­nin perus­ta raken­tuu lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa. Lap­suus- ja nuo­ruusiän olo­suh­teet vai­kut­ta­vat olen­nai­sel­la taval­la myös myö­hem­pään ter­vey­teen ja hyvinvointiin.

Kan­sain­vä­li­sen poli­tii­kan myrs­kyis­sä vai­kut­taa sil­tä, että suur­val­lat toi­mi­vat ris­ti­rii­tai­ses­ti – yksit­täis­ten joh­ta­jien per­soo­nal­li­suus nousee arkeen ja stra­te­giat jää­vät usein var­joon. Näyt­tää sil­tä, että Trump pyr­kii mie­lis­tä­mään Puti­nia uskoen, että hen­ki­lö­koh­tai­nen suh­de avaa oven rau­hal­le, vaik­ka kyse on perin­tei­sis­tä tur­val­li­suus­po­liit­ti­sis­ta lin­jauk­sis­ta. Nuo­ren tark­kai­li­jan sil­min tämä antaa kuvan sii­tä, että hen­ki­lö­koh­tai­set suh­teet ohit­ta­vat laa­jem­mat stra­te­gi­set las­kel­mat. Ymmär­tääk­se­ni Putin ei sie­dä mie­lis­te­li­jöi­tä ja saat­taa pitää Trum­pia yhdes­sä Kii­nan kans­sa heik­ko­na – näin kan­sain­vä­li­set suh­teet muut­tu­vat entis­tä arvaamattomammiksi.

Ran­ta­poh­ja kir­joit­ti 27.2 Iin kun­nan­val­tuus­ton pää­tök­ses­tä inves­toi­da 15 milj. euroa Val­ta­rin ylä­kou­luun. Jutus­sa tuo­tiin ansiok­kaas­ti esil­le val­tuu­tet­tu­jen mie­li­pi­tei­tä asias­ta. Alle­kir­joit­ta­neen todet­tiin käyt­tä­neen usei­ta puheen­vuo­ro­ja , jois­sa kysee­na­lais­tin kou­lu­ra­ken­nuk­sen kokoa. Sen jäl­keen todet­tiin, että ”oppi­las­mää­rät ennus­tei­den mukaan hie­man las­ke­vat”. Oli­si toi­vot­ta­vaa että Ran­ta­poh­ja oli­si tuo­nut esil­le myös sen, min­kä vuok­si kou­lun ja inves­toin­nin kokoa val­tuus­tos­sa yli­pää­tään kritisoitiin.

Mie­len­ter­vey­den hyvin­voin­ti on yhtei­nen asia ja mei­dän täy­tyy yhdes­sä teh­dä näky­väk­si sekin kos­ka mie­len­ter­vey­del­li­set syyt­kin ovat moni­vai­hei­set ja suu­res­ti kas­vus­sa! Mie­len­ter­veys­hoi­toi­hin on pääs­tä­vä mitä pikem­mi­ten jot­tei­vät ongel­mat kroonistuisi!