Ylei­sö

Val­tuus­to­kol­le­ga Anne­ma­ri Eno­jär­vi kir­joit­ti 25.7. Ran­ta­poh­jas­sa hänel­le­kin tär­keäs­tä aiheesta/alueesta ja sen ongel­mas­ta eli Vir­pi­nie­men loma-asu­tusa­lu­ees­ta ja sin­ne pysy­vän osoit­teen saa­mi­sen vai­keu­des­ta. Teks­tis­sä oli jon­kin ver­ran oiot­ta­vaa, joten pää­tin ker­toa näke­myk­se­ni asias­ta.

Jos läh­den aivan alus­ta liik­keel­le eli sii­tä kun Hau­ki­pu­taan kun­nas­ta annet­tiin lupa pysy­vään asu­mi­seen ko. loma-asun­toa­lu­eel­la. Minä­kin ihmet­te­len mik­si tähän kun­nan toi­mes­ta ryh­dyt­tiin. Tuol­loin asias­ta kyse­lin ja edel­leen ihmet­te­len. Mut­ta niin sii­nä kui­ten­kin kävi ja tai­ta­vat ne hen­ki­löt, jot­ka tämän etu­ne­näs­sä tuol­loin sal­li­vat, olla enim­mäk­seen jo pois “kuviois­ta”. Enkä tar­koi­ta täl­lä lupien käsit­te­li­jöi­tä, hehän toteut­ta­vat ylem­pää annet­tu­ja ohjei­ta. Mitä tulee kun­ta­lii­tok­seen, muis­tut­tai­sin, että se ei ollut pak­ko­lii­tos. Se teh­tiin sopi­mal­la vii­den kun­nan kes­ken, toki äänes­tys­pää­tök­sel­lä. Yhdis­ty­mis­so­pi­muk­sen olem­me kaik­ki vas­tuul­li­set päät­tä­jät aikoi­naan luke­neet, eikö vain? Lii­tok­seen pää­dyt­tiin huo­non talous­ti­lan­teen vuok­si ei suin­kaan huvik­seen. Se mitä lii­tok­ses­ta seu­ra­si onkin sit­ten toi­sen kes­kus­te­lun aihe, joten sii­tä ei täs­sä enem­pää.

Sit­ten tähän osoit­teen saan­tiin loma-asun­toa­lu­eel­la. Kir­joit­ta­ja syyt­tää yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­taa asian vat­vo­mi­ses­ta. Asia halu­taan hoi­taa vii­mein­kin lop­puun, joten se tulee hoi­taa kun­nol­la. Uskon, että pit­kään hyvin­voin­ti­lau­ta­kun­nas­sa toi­mi­nee­na kir­joit­ta­ja tie­tää, että kaik­ki asiat eivät tapah­du het­kes­sä. Lau­ta­kun­ta hakee kai­kil­le paras­ta rat­kai­sua. Vas­tuu­ta ei sysä­tä Hel­sin­kiin Väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­seen, vaan odo­te­taan väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­män luo­ki­tuk­sen muu­tok­sen toteu­tu­mis­ta, se oli­si hel­poin rat­kai­su täs­sä asias­sa. Sil­loin osoit­teen sai­si myös ko. alu­eel­le ilman kaa­va­muu­tos rum­baa.

Oulu on suu­ri kau­pun­ki. Jos kaa­va­mää­räyk­sis­tä ei pide­tä kiin­ni, raken­ta­mi­nen vil­liin­tyy aivan täy­sin. Miten vir­ka­mie­het ja lau­ta­kun­ta ovat eden­neet asias­sa? Esim. alu­een asuk­kail­le on lähe­tet­ty kyse­ly mah­dol­li­ses­ta kaa­va­muu­tok­ses­ta, lähes­kään kaik­ki kyse­lyyn vas­tan­neet eivät halun­neet ryh­tyä kaa­va­muu­tok­seen, vaan oli­vat tyy­ty­väi­siä nyky­ti­lan­tee­seen. Kaa­va­muu­tos toi­si kus­tan­nuk­sia, kos­ka esim. tiet ym. infra pitäi­si vas­ta­ta kaa­voi­te­tun alu­een kri­tee­rei­tä. Nämä asiat tun­tuu var­maan kun­ta­lai­sis­ta kiusaa­mi­sel­ta, mut­ta ei se sitä ole. Vir­ka­mie­het toi­mi­vat vir­ka­vas­tuul­la, me päät­tä­jät olem­me myös vas­tuus­sa teke­mis­täm­me pää­tök­sis­tä. Me haluam­me saa­da asian rat­kai­suun ihan yhtä lail­la kuin alu­eel­la asu­vat osoit­teet­to­mat ihmi­set. Toi­vo­taan että heti alkusyk­sys­tä saa­tai­siin tuo pää­tös Hel­sin­gin suun­nal­ta ja  tämä­kin asia saa­tai­siin lop­puun­kä­si­tel­tyä ja alu­een asun­to­jen omis­ta­jat voi­si­vat elää tyy­ty­väi­si­nä. Tai myy­mäl­lä asun­ton­sa, joka nyt kuu­le­ma tak­ku­aa juu­rin tämän osoit­teet­to­muu­den vuok­si.

Kir­joit­ta­ja mai­nit­si myös että kun­ta­lai­sil­le ei vas­ta­ta heil­tä tul­lei­siin säh­kö­pos­tei­hin. Minä vas­taan yleen­sä ja jos en osaa, väli­tän vies­tin jol­le­kin joka asian parem­min tun­tee. Jos­kus kir­jeen­vaih­don­kin on loput­ta­va, var­sin­kin sii­nä tapauk­ses­sa kun huo­maa, että yhteis­tä näke­mys­tä asias­ta ei ole.

Pal­jon onnea Kuusa­mo ja Kala­jo­ki! Olet­te teh­neet hie­non kaa­va­pää­tök­sen, joka kos­kee vail­la vaki­nais­ta osoi­tet­ta ole­via. Enää he eivät ole irto­lai­sia. Ihmi­set saa­vat jopa kir­jas­to­kor­tin itsel­leen. Vaan eri tois­ta se on tääl­lä Oulus­sa. Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta tee­tät­tää sel­vi­tyk­siä sel­vi­tys­ten perään. Vat­vo­taan etu,- ja taka­pe­rin saa­mat­ta mitään aikai­sek­si. Vas­tuu­ta sysä­tään jopa Hel­sin­gin pää­hän tai mai­straat­tiin ja odo­tel­laan, jos­ko siel­tä tuli­si onnen­kan­ta­moi­nen, joka tilan­teen pelas­tai­si. 

Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen juh­la­sa­lin äänen­tois­to on ongel­mal­li­nen. Se panee miet­ti­mään, kuin­ka on mah­dol­lis­ta nyky­ajan ääni­tek­nii­kal­la, ettei paneu­du­ta kun­nol­la, että saaa­daan paras…

Vai­kut­taa kum­mal­li­sel­ta, että sau­na ei ole yleis­ty­nyt maa­il­mal­la, vaik­ka se on erin­omai­nen pesu­paik­ka ja vir­kis­tyk­sen läh­de. Tätä olen ihme­tel­lyt nii­den tie­to­jen­kin perus­teel­la, joi­den mukaan kes­kia­jal­la sau­na oli ylei­nen koko Euroo­pas­sa.

Sau­nas­ta on kir­joi­tet­tu pal­jon sekä asial­lis­ta fak­ta­tie­toa että käyt­tä­jien muis­to­ja ja tai­kaus­koi­sia kuvi­tel­mia. Per­heem­me kesä­mö­kin sau­naan jäi edel­li­sel­tä omis­ta­jal­ta pui­nen tau­lu, jos­sa on ker­rot­tu sau­nan vai­ku­tuk­ses­ta ”Kun soi­vat kiu­kaan mus­tat urut, unoh­tu­vat arjen surut.” Todel­li­suu­des­sa ei se ihan niin ole.

Sau­nal­la on hyvin pit­kät perin­teet ja ne ovat muut­tu­neet yhteis­kun­nan kehi­tyk­sen muka­na. Saa­dak­se­ni sau­nas­ta lyhyen ja oma­pe­räi­sen ja oma­pe­räi­sen kat­sauk­sen, ker­ron jat­kos­sa vain omia muis­to­ja­ni ja tut­ta­va­ni koke­muk­sia.

”Ei mis­sään ole niin hyvä olla kuin sau­na­sa, Oulusa ja… huma­la­sa”, ker­toi minul­le eräs met­sän­hoi­ta­ja Savon­lin­nas­sa, mut­ta kos­kaan en ole kuul­lut tätä sanon­taa Oulun seu­dul­la. Sen sijaan vaa­ti­muk­sen, että sau­nas­sa ei saa olla juo­vuk­sis­sa , olen kuul­lut jo kau­an sit­ten. Jo lap­se­na opin, että sau­nas­sa pitää olla kuin kir­kos­sa: ei saa­nut melu­ta, ei kiroil­la eikä rii­del­lä.

Muis­tan hyvin, kuin­ka his­to­rian pro­fes­so­ri Eino Jutik­ka­la ker­toi luen­nol­la 1950-luvul­la erääs­tä toi­mit­ta­jas­ta, joka luu­li että ennen Suo­mes­sa on jär­jes­tet­ty sau­nas­sa iloi­sia kes­te­jä eli pito­ja. Tämä oli vää­rä käsi­tys joh­tui kes­ti -sanan monis­ta mer­ki­tyk­sis­tä, jois­ta yksi viit­taa ruo­ka- ja juo­ma­tar­joi­luun. Mut­ta sau­na­kes­tit oli­vat myös maa­lais­köy­hä­lis­tön köy­him­piä, loi­sia, jot­ka sai­vat hyvän­tah­tois­ten talol­lis­ten luval­la viet­tää öitään hei­dän läm­pi­mäs­sä sau­nas­saan. Itse muis­tan lap­suu­den­ko­dis­sa­ni vain kul­ku­rei­den pyy­tä­neen sau­naa yösi­jai­sek­seen.

Sau­no­mis­ta on pidet­ty myös paran­ta­ja­na sai­rauk­sis­ta, mikä on ilmais­tu lauseis­sa ”jos sau­na, ter­va ja vii­na eivät auta, niin sai­raus on kuo­le­mak­si” ja ”sau­na on köy­hän apteek­ki.

Tätä kun­ni­aa ei enää anne­ta sau­nal­le, vaan enem­män teh­dään tiet­tä­väk­si, mil­loin sano­mis­ta pitää vält­tää tai aina­kin vähen­tää.

Kotien piha­sau­nat oli­vat ennen lähin­nä oman per­heen käy­tös­sä. Mie­hil­le kuu­lui men­nä ensim­mäi­se­nä sau­naan (ehkä sen takia , että nais­ten työ­nä oli lopuk­si sau­nan pese­mi­nen). Avio­pa­rit sau­noi­vat alas­ti yhdes­sä pik­ku­las­ten kans­sa. Aika hitaas­ti on tul­lut sel­lai­nen tapa, että sau­nas­sa on sekai­sin sekä mie­hiä että nai­sia uima­pu­ku pääl­lä.

Sau­no­mi­nen on kat­sot­tu vält­tä­mät­tö­mä­si likais­ten ja hikis­ten ulko­töi­den kuten rii­hi­päi­vän jäl­keen. Sii­tä nimi rii­hi­sau­na. Suu­ren juh­la­päi­vien aatot ja per­he­juh­lat alka­vat edel­leen sau­no­mi­sel­la. Nyt pesey­ty­mi­nen sau­nas­sa on aivan vält­tä­mä­tön kyl­py­löis­sä ennen uima-altaa­seen siir­ty­mis­tä menoa.

Suo­ma­lai­set esit­te­le­vät sau­naa ja sau­na­ta­po­jaan mie­lel­lään ulko­maa­lai­sil­le, jot­ka sit­ten omien koke­mus­ten­sa tai koh­te­liai­suu­des­ta ylis­tä­vät sau­naa ja sau­na­ta­po­jam­me. Luu­len, että muu­ta­ma viik­ko sit­ten yhdes­tä rans­ka­lai­ses­ta toi­mit­ta­jas­ta tuli ensi kodis­sam­me sau­nan ihai­li­ja, sil­lä hän ei kyl­läs­ty­nyt löy­lyyn eikä vih­to­mi­seen ja ui sau­nan jäl­keen kau­an kyl­mäs­sä meri­ve­des­sä.

Ulko­mail­ta minul­la on vähän koke­muk­sia. Venä­jän Mari El tasa­val­las­sa sau­naa pide­tään alku­pe­räl­tään suo­ma­lais-ugri­lai­se­na. Sau­nal­la on siel­lä pal­jon mer­kit­tä­väm­pi roo­li kuin Suo­mes­sa. Kiu­kaan polt­to­puil­la ja vih­to­jen leh­dil­lä kat­so­taan ole­van oma mer­ki­tys sai­rauk­sien hoi­dos­sa ja piris­tä­vä vai­ku­tus sau­na­vie­rai­siin kun­kin kas­vin omi­nai­suuk­sien mukaan sekä sau­nas­sa vii­vy­tään tun­ti­kausia ja hie­ro­taan kave­rei­ta vih­to­jen avul­la. Jo ennen vie­rai­den tuloa per­he pesey­tyi sau­nas­sa

Tur­kis­sa tutus­tuin ker­ran kat­so­ja­na sikä­läi­ses­sä ylei­ses­sä sanas­sa rajuun hie­ron­taan, joka muis­tut­ti pahoin­pi­te­lyä, kun ei etu­kä­teen toi­vot­tu peh­me­ää käsit­te­lyä.

Suo­mes­sa jär­jes­te­tään 27.7. 2019 sau­na­päi­vä , jol­loin on mah­dol­li­suus tutus­tua eri kotien sau­noi­hin. Saa näh­dä, jak­sa­vat­ko ja viit­si­vät­kö suo­ma­lai­set kul­kea sil­loin sau­nas­ta toi­seen ja tule­vat­ko he per­he­sau­naan ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta kut­sua, mikä on ollut meil­lä ollut lähes sään­tö­nä ja mitä uut­ta sau­na­päi­vä tuo pysy­väs­ti.

Mart­ti Asun­maa