Kolumnit

Mart­ti Asun­maa: Lei­jo­na vai kar­hu – vai hirvi?

Lei­jo­na on ollut Suo­men vaa­ku­nae­läin jo noin 900 vuo­den ajan. Se on ollut alku­aan ruot­sa­lai­sel­la hal­li­si­ja­su­vul­la voi­man sym­bo­li­na. Vaa­ku­naan suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet, vaik­ka lei­jo­na ei ole suo­ma­lai­nen eläin. Kar­hu oli­si­kin sopivampi.

Kar­hul­la on aina ollut Suo­mes­sa mon­ta sataa nimeä ja sen kaa­ta­mis­ta on pei­jai­sis­sa anteek­si pyy­del­len juh­lit­tu. Kaa­ta­jis­ta tun­ne­tuin on vir­to­lai­nen Mart­ti Kitu­nen (k. 1833), joka tap­poi noin 300 kar­hua ja oli muu­ta­man ker­ran itse­kin kar­hun haavoittamana.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Jutus­te­lua kylällä

Jal­kau­tu­mi­nen ihmis­ten pariin on erit­täin antoi­saa ja tär­ke­ää päät­tä­jän näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na. Kuu­man mak­ka­ran ja kah­vit­te­lun ohes­sa ihmi­set avau­tu­vat miel­tä askar­rut­ta­vis­ta asiois­ta ja muis­ta­kin ajatuksistaan.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Onko lupauk­sil­la väliä

On suvi­vir­ren aika, oppi­laat ja opis­ke­li­jat saa­vat pää­osin täl­lä vii­kol­la vuo­den työs­tään arvioin­nin, sii­tä miten ovat suo­riu­tu­neet heil­le anne­tuis­ta teh­tä­vis­tä. Osal­la opin­ton­sa päät­tä­vil­lä on aika siir­tyä uuteen opi­nah­joon, kun toi­sil­la se ken­ties on työ­pai­kan hakemista.


Har­taus: Katoa­vat ja katoa­mat­to­mat aarteet

Tule­va­na sun­nun­tai­na kirk­ko­vuo­den aihee­na on katoa­vat ja katoa­mat­to­mat aar­teet. Me hel­pos­ti kiin­nym­me tava­raan ja haluam­me aina jota­kin lisää. Rik­kauk­sien tavoit­te­lu joh­taa itsek­kyy­des­tä kas­va­viin tekoihin.


Päät­tä­jäl­tä: Kan­nat­taa­ko kun­ta­lai­sen äänes­tää EU-vaaleissa?

Suo­mes­sa EU-vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti on koko Suo­men jäse­nyy­den ajan ollut var­sin mata­la. Tämä joh­tuu isol­ta osal­ta sii­tä, että Euroo­pan unio­ni koe­taan niin etäi­sek­si ja EU-asiat niin suu­rik­si, että taval­li­sen suo­ma­lai­sen on vai­kea ymmär­tää nii­den vai­ku­tus­ta omaan arkeen. Arki­nen elä­mä ja sen vai­keu­det tai hyvin suju­mi­nen koe­taan tär­keäm­mik­si kuin esi­mer­kik­si yhtei­nen valuut­ta ja vapaa työ­voi­man liikkuvuus.


Har­taus: Aarteenetsintää

Kuin­ka moni on jos­kus leik­ki­nyt aar­tee­net­sin­tää? Aika usein las­ten syn­ty­mä­päi­vil­lä tai kesä­lei­reil­lä lei­ki­tään aar­tee­net­sin­tää. Eri­lai­sia vih­jei­tä tai kart­taa seu­raa­mal­la lopul­ta pää­see aar­teen luo.


Päät­tä­jäl­tä: Oulu vai­kut­taa Euroopassa

Lähes­ty­vät Euroo­pan par­la­men­tin vaa­lit ovat tär­keät. Olem­me osa Euroo­pan sisä­mark­ki­noi­ta, yhteis­tä euro­ta­lous­a­luet­ta, tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa ja arvo­yh­tei­söä. Meil­lä on mah­dol­li­suus vai­kut­taa nii­hin asioi­hin, joil­la on seu­dun kun­tien ja kun­ta­lais­ten kan­nal­ta mer­ki­tys­tä. Näi­tä asioi­ta ovat esi­mer­kik­si ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ja digi­ta­li­saa­tion edistäminen.


Päät­tä­jäl­tä: Vaa­lit ovat jo nur­kan takana

Het­ki sit­ten Suo­men kan­sa valit­si uuden tasa­val­lan pre­si­den­tin. Ja taas mer­kit­tä­vät vaa­lit ovat tulos­sa. 9. päi­vä kesä­kuu­ta on euro­par­la­ment­ti­vaa­lien äänes­tys­päi­vä. Ja jo sitä ennen, 29.5. –4.6. on Suo­mes­sa ennak­ko­ää­nes­tys. Siis aivan pian!


Päät­tä­jäl­tä: Iin Ener­gian hinnoittelusta

Kir­joi­tin vii­mek­si jou­lu­kuus­sa 2023 ener­gian hin­noit­te­lus­ta ja aihe on edel­leen ajan­koh­tai­nen, kun Iin Ener­gia nos­ti säh­kö­so­pi­mus­ten hin­to­ja ja samaan aikaan pörs­si­hin­nat ovat vaih­del­leet liki nol­las­ta kym­me­niin senttihin/kwh. Yhtiö esit­te­li toi­min­taan­sa, uut­ta stra­te­gi­aan­sa ja säh­kön hin­noit­te­lua Iin kun­nan­val­tuus­ton kokouk­ses­sa 15.4.2024. Kaik­ki eivät ole tie­tys­ti tuo­ta kokous­ta seu­ran­neet mut­ta asias­ta löy­tyy infor­maa­tio­ta Iin Ener­gian inter­net­si­vuil­ta koh­das­ta Sepin pals­ta / Säh­kö­mark­ki­nat muu­tok­sen kou­ris­sa, uhka vai mahdollisuus ? 



Har­taus­kir­joi­tus: Sydä­men puhet­ta Juma­lan kanssa

Ensi sun­nun­tain kir­kol­li­se­na aihee­na on Sydä­men puhet­ta Juma­lan kans­sa. Tämän aiheen teks­tit puhu­vat sii­tä, mitä rukoi­le­mi­nen on ja mitä lupauk­sia sii­hen sisäl­tyy. Rukous ja usko liit­ty­vät vah­vas­ti toi­siin­sa. Rukous on sydä­men puhet­ta ja huo­kaus­ta Juma­lan puo­leen. Samal­la rukous on uskoa sii­hen, että Juma­la kuu­lee ja voi auttaa.


Las­ten maa­il­maa raken­ta­mas­sa vai romuttamassa?

Kevät on kään­ty­mäs­sä kesän puo­lel­le ja kou­lu­jen kalen­te­rei­ta alka­vat tah­dit­taa kevät­juh­la­suun­nit­te­lut ja todis­tus­jän­ni­tys. Eikä suot­ta, ovat­han kevät­juh­lat ja kou­lu­vuo­den vii­mei­set het­ket kou­lua­jan iki­muis­toi­sim­pia hetkiä.


Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.