Ran­ta­poh­jas­ta 29.9.1977: Niku oli tun­ne­tus­ti tun­ne­tus­ti nuu­ka mies ja aivan kal­ju­pää. Ker­ran sau­nas­sa hän näki emän­tän­sä pese­vän hiuk­si­aan sham­pool­la. Hän sanoi när­käs­ty­nee­nä, että mik­si sinä ostat kal­lis­ta tukan­pe­suai­net­ta. Saip­pual­la minun­kin pää­ni on puh­taak­si läh­te­nyt. Sii­hen emän­tä: “Sil­lä­pä juu­ri.” Himmi

Ran­ta­poh­jas­ta 22.9.1977: Pik­ku-Kal­le oli saa­nut uuden pol­ku­pyö­rän. Aluk­si hän har­joit­te­li kier­tä­mäl­lä taloa ympä­ri. Ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la hän huusi isäl­le: “Kat­so ilman tois­ta kät­tä!” Toi­sel­la kier­rok­sel­la hän huusi: “Isä, kat­so, ilman käsiä!” Kol­man­nel­la kier­rok­sel­la hän vii­pyi kau­em­min kuin muil­la. Sit­ten kuu­lui: “Ifä kaf­fo, ilman ham­fai­ta!” Nimim. 2 tyt­tö Oijärveltä

Ran­ta­poh­jas­ta 8.9.1977: Vuo­si­sa­tam­me alku­puo­lel­la eräs opet­ta­ja ihmet­te­li oppi­laan äidil­le, että kun mil­lään eivät tah­do lap­set oppia f‑kirjainta lausu­maan. Sil­loin äiti tuus­kah­ti, että tääl­lä ei niin tyh­mää ihmis­tä ole­kaan, joka ei ossaa ähä­vää sanua. H.S.Haukipudas