Jääliläinen, Oulun Pikkaralasta syntyisin oleva Risto Lappalainen viettää 98-vuotispäiväänsä Jaarankartanossa Kiimingissä, jossa hän on asunut viime keväästä saakka. Lappalainen on entisen Kiimingin kunnan alueen viimeinen elossa oleva sotaveteraani.
Lue lisää
Rantapohjassa uutisoitiin 12.9. ylikiiminkiläisen Leevi Siltakosken Oululle jättämästä kuntalaisaloitteesta, jossa vaaditaan pidettäväksi kunnallinen kansanäänestys Suur-Iin muodostamisesta. Aloitteen tavoitteena on, että…
Lue lisää
Veijo Viljo Bertil Päättönen Haukiputaalta kuoli 5.9. Hän oli 91-vuotias.
Lue lisää
Koulunsa aloittavien määrä Rantapohjan alueen kouluissa on yleisesti laskusuunnassa. Sama trendi on valtakunnallinen ja jatkunut jo vuosia. Tämä tietää sitä, että Rantapohjan alueella tullaan väistämättä näkemään pienimpien kouluyksiköiden lakkautuksia vielä tämän vuosikymmenen aikana.
Lue lisää
Ylikiiminkiläinen Leevi Siltakoski on jättänyt Kuntalaisaloite.fi-palveluun Oululle aloitteen, jossa vaaditaan pidettäväksi kunnallinen kansanäänestys Suur-Iin muodostamisesta. Tavoitteena on, että entiset kunnat Ylikiiminki, Kiiminki, Haukipudas ja Yli-Ii liitettäisiin Iin kuntaan, ja liitettävät alueet vastaisivat ennen vuotta 2009 voimassa olleita kuntarajoja.
Kyläkoulujen puolesta on Rantapohjan alueella taisteltu jo pitkään. Torjuntavoittoja on saavutettu, mutta ellei ihmeitä tapahdu, vielä tällä vuosikymmenellä tullaan pisteeseen, jolloin oppilaita ei enää ole riittävästi. Koulujen ovia suljetaan pysyvästi.
Rantapohjasta 2.2.1978: Ennen kuin oli avoliittoja Tiina ja Matti seurustelivat 10 vuotta, josta oli seurauksena 10 lasta. Eräs vakava naapuri kysyi Matilta, että miksi te ette käy vihillä, johon Matti vastasi: “Kun me ei tulla toimeen keskenämme.” Himmi
Teiden korjaaminen päästiin aloittamaan tällä viikolla. Päällystystyöt ajoittuvat aikavälille 10.9.–4.10.2024.
Koitelinkoskella aloitetaan valaistus- ja sähkösaneerauksen rakentaminen. Rakentaminen alkaa 16. syyskuuta alkavalla viikolla. Työt valmistuvat alkuvuodesta 2025.
Pertti Juhani Pudas Iistä kuoli 7.8. Hän oli 81-vuotias.
Rantapohjan tilaaja muistelee: Silloin kun kylälle tuli ensimmäinen ratio. Menimme sitä “ihmettä” katsomaan. Isäntä istui siellä korva kiinni radiossa ja kuunteli uutisia. Sitten kun uutiset loppuivat hän sulki radion ja sanoi: “Sähkö on niin kallista, että ei kestä isolla pitää.” J.T. Yli-Olhava
Taiteilija Anna Soppelan näyttely avataan Galleria Oskari Jauhiaisessa 4.9. Soppelan teokset vievät toiseen maailmaan, joka on täynnä värejä ja kauneutta. Tyylillisesti teoksissa on maagisen realismin piirteitä. Näyttelyn öljy- ja akryylimaalauksissa on usein käytetty myös muita materiaaleja, kuten hiekkaa.
Oulun kaupungin peruskouluissa juhlitaan tänä lukuvuonna peruskoulujen 50-vuotisjuhlavuotta teemalla Kaikkien koulu. Elokuussa 1974 Oulu siirtyi ensimmäisten kaupunkien joukossa kunnalliseen peruskouluun. Samana vuonna peruskouluun siirryttiin myös Kiimingissä, Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä. Haukiputaalla peruskoulujärjestelmä oli otettu käyttöön jo 1972.
Ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden määrät ovat olleet koko Suomessa laskussa jo useamman vuoden ajan. Suuri tekijä vähentyvään ensimmäisen luokan opiskelijoiden määrään on syntyvyyden lasku. Tänä vuonna koulun aloitti noin 54 000 ekaluokkalaista, mikä on ennätyksellisen vähän. Vain muutamaa vuotta aiemmin vuonna 2020 ensimmäisen luokan aloittaneita oli vielä yli 60 000. Rantapohjan alue ei ole tässä tilastossa poikkeus.
Kiiminkiläinen Eero Laurila halusi nostaa esille erityisesti Temmes-kaivurin tehokkuuden, toimivuuden sekä sen merkityksen kansantalouden kannalta, ja tästä syystä hän päätti ostaa kaivurin ja kunnostaa sen sekä vuoden 1963 Fordson Super Major –traktorin. Nyt hänen pihassaan on täysin toimintakuntoinen yhdistelmä, jolla voisi lähteä ojankaivuuseen vaikka saman tien.
Oulussa ja kulttuuripääkaupunkihankkeessa mukana olevissa 39:ssä kunnassa asuu paljon eri ikäistä ja eri tavoin metsästystä harrastavaa miestä ja naista. Onko metsästys kulttuuria ja tuleeko sen näkyä ja kuulua kulttuurin juhlavuodessa? Miten saamme hienon harrastuksen monipuoliset hyvinvointivaikutukset tuotua juhlavuonna esille? Ymmärretäänkö muualla Euroopassa, että Suomessa metsästys ei ole vain varakkaan eliitin hupia, vaan ihan tavallisten suomalaisten sukupolvelta toiselle siirtyvää monipuolista harrastamista ja elämisen kulttuuria mitä parhaimmillaan.