Kiiminki

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Rat­ti­juop­po ojaan Kiimingissä

Vii­me kes­ki­vii­kon ja tors­tain väli­se­nä yönä kel­lo 00.45 aikaan polii­sil­le tuli ilmoi­tus Kii­min­gis­sä ojaan suis­tu­nees­ta henkilöautosta. 




Jou­lu­juh­la vir­kis­ti mielen

Kii­min­gin seu­ra­kun­nan, Elä­ke­lii­ton Kii­min­gin yhdis­tyk­sen ja Kii­min­gin Elä­ke­läi­set ry:n yhdes­sä jär­jes­tä­mä elä­ke­läis­ten jou­lu­juh­la koko­si noin 190 osal­lis­tu­jaa Kii­min­gin seu­ra­kun­ta­ko­dil­le vii­me torstaina.



Hyvin­voin­tia yhteis­työs­sä ‑ver­kos­to start­taa Oulun itäi­sel­lä alueella

Oulun kau­pun­ki koko­aa itäi­sen alu­een yhdis­tyk­siä ja mui­ta toi­mi­joi­ta mukaan Hyvin­voin­tia yhteis­työs­sä ‑ver­kos­toon. Tavoit­tee­na on edis­tää oulu­lais­ten hyvin­voin­tia yhteis­työs­sä. Toi­min­nal­li­ses­ti ver­kos­to­ja on itäi­sel­lä alu­eel­la nel­jä: Yli-Ii, Yli­kii­min­ki, Kii­min­ki & Jää­li sekä Myl­ly­oja, Kor­ven­suo­ra & Hiukkavaara.



”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.



Kii­min­ki­päi­vät uuden alun edessä

Kii­min­ki-Seu­ra ry:n joh­to­kun­nal­la on vah­va tah­to sii­tä, että Kii­min­ki­päi­vät tul­laan jär­jes­tä­mään ensi vuon­na ja perin­tei­nen tapah­tu­ma saa edel­leen jat­kua vuo­sit­tai­se­na. Kii­min­ki-Seu­ran puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio aikoo kut­sua jo tam­mi­kuul­le kool­le taho­ja, jot­ka voi­si­vat olla muka­na suun­nit­te­le­mas­sa Kii­min­ki­päi­vien jat­koa. Jo nyt on sel­vää, että useat kii­min­ki­läi­syh­dis­tyk­set ja ‑tahot halua­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon. 



Kah­vi­myl­lyt, kah­vi­kan­san historiaa

Kah­via alet­tiin tuo­maan Suo­meen 1720-luvul­la tur­ku­lais­por­va­rien varus­ta­mis­sa lai­vois­sa. Kah­vi oli saa­pu­nut Euroop­paan 1600-luvul­la venet­sia­lais­ten tuo­ma­na ara­bi­maa­il­mas­ta. Aluk­si kah­via nau­tit­tiin vain sää­ty­läis­kar­ta­nois­sa ja suur­por­va­reit­ten kodeis­sa. Kah­vit­te­lu levi­si siel­tä pap­pi­loi­hin ja kau­pun­kien por­va­rei­den saleihin.