Kiiminki

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­vaa­ku­na ja vaa­ku­nae­läin leijona

Lei­jo­na Suo­men vaa­ku­nan tun­nuk­se­na liit­tyy laa­jaan ja van­haan euroop­pa­lai­seen kult­tuu­ri­taus­taan. Antii­kin aika­na lei­jo­nia tavat­tiin pait­si Afri­kas­sa myös ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa mm. Krei­kas­sa, Make­do­nias­sa, nykyi­sen Tur­kin alu­eel­la ja Pales­tii­nas­sa sekä laa­jal­ti Aasias­sa aina Inti­aa myöten.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kuu­kau­den esi­ne: Palo­kek­sit päre­kat­to­jen aikakaudelta

Maa­se­pän tako­mat rau­tae­si­neet, jois­sa kak­si piik­kiä, toi­nen sivul­le osoit­ta­va käy­rä piik­ki sekä toi­nen, hie­man var­ren suun­nas­ta ulos­päin suun­tau­tu­va. Lyhyeh­kö ruo­to, jos­sa tup­pi­kiin­ni­tys pak­suh­kol­le puu­var­rel­le. Toi­sen esi­neen piik­kien yhty­mä­koh­das­sa kiin­ni vank­ka ket­ju, jon­ka pääs­sä lenk­ki köy­den kiin­ni­tys­tä var­ten. Toi­nen piik­ki on katkennut. 

Lue lisää

Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.

Lue lisää

Eku Tome­ty koval­la lei­ril­lä Tampereelle

Hyvään uran alkuun pääs­syt Kii­min­gin nyrk­kei­ly­mes­ta­ri Eku Tome­ty on par­hail­laan Tam­pe­reel­le lei­rei­le­mäs­sä. Ensin hän oli Vara­lan urhei­luo­pis­tol­la, jos­sa lei­rin vetä­jä­nä toi­mi Suo­men vii­mei­sin mie­so­lym­pia­nyrk­kei­li­jä Joni Turu­nen. Lei­ril­le osal­lis­tui par­hai­ta junio­ri­nyrk­kei­li­jöi­tä ympä­ri Suomen.


Kau­pun­gin­val­tuus­to teki juh­la­pää­tök­sen uudes­ta puistosta

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to kokoon­tui maa­nan­tai­na ensim­mäis­tä ker­taa Oulun kau­pun­gin­ta­lol­la pit­kän remon­tin jäl­keen. Juh­lis­ta­maan mer­kit­tä­vää tapah­tu­maa val­tuus­to päät­ti raken­taa uuden toi­min­nal­li­sen puis­ton kai­ke­ni­käi­sil­le kaupunkilaisille. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­lin­tu – laulujoutsen

Suo­men Lin­tu­jen­suo­je­lu­neu­vos­to valit­si lau­lu­jout­se­nen vuon­na 1981 kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen Suo­men kan­sal­lis­lin­nuk­si. Jout­se­nel­la on kui­ten­kin jo iki­van­ha ase­ma lin­tu­jen jou­kos­sa. Val­kea­na iso­na lin­tu­na lau­lu­jout­sen­ta pidet­tiin pyhä­nä eläi­me­nä, jon­ka uskot­tiin elä­vän ja liik­ku­van tämän- ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man välillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus