Suo­mes­sa mies­ten­päi­vä ei ole vakiin­tu­nut juh­la­päi­väk­si. Kan­sain­vä­li­nen nais­ten­päi­vä on kan­sain­vä­li­nen vuo­si­päi­vä, jota on vie­tet­ty 8. maa­lis­kuu­ta 1900-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien. Vuon­na 1975, jota vie­tet­tiin kan­sain­vä­li­se­nä nais­ten vuo­te­na, Yhdis­ty­neet kan­sa­kun­nat vah­vis­ti päi­vän vie­ton ja se sai samal­la nimen ”Yhdis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien nais­ten oikeuk­sien ja kan­sain­vä­li­sen rau­han päivä”.

Jo kah­dek­san­nel­la luo­kal­la pää­tim­me, että läh­dem­me johon­kin eri­lai­seen paik­kaan TET-har­joit­te­luun. Saim­me idean läh­teä kat­so­maan, mitä edus­kun­nas­sa oikeas­ti tapah­tuu. Pom­pim­me ilos­ta, kun TET-paik­ka kes­kus­tan kan­san­edus­ta­ja Timo Meh­tä­län apu­na var­mis­tui. Täs­sä teks­tis­sä ker­rom­me mitä har­joit­te­lu­vii­kol­la tapahtui.

Hal­li­tus­oh­jel­ma hei­ken­tää työn­te­ki­jän arkea ja oikeuk­sia. Työ­suh­tei­siin liit­ty­vä epä­var­muus näkyy monel­la taval­la. Meil­le JHL-aktii­veil­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mik­si hal­li­tus pyr­kii toi­mil­laan vai­keut­ta­maan työn­te­ki­jöi­den pää­syä vaki­tui­seen työsuhteeseen.

Lait­tai­si­vat kaik­ki hir­ven­pyy­tä­jät oikean hir­vi­koi­ran, niin ei tar­vit­si­si olla kateel­li­nen mui­den koirista.