Hartaus: Sinun luonasi on ikuisen elämän sanat
Ihmisen elämässä on useita suuria kysymyksiä. Miksi olen syntynyt, mikä merkitys elämälläni on tai onko kaiken takana jotain suurempaa?
Lue lisääIhmisen elämässä on useita suuria kysymyksiä. Miksi olen syntynyt, mikä merkitys elämälläni on tai onko kaiken takana jotain suurempaa?
Lue lisääKellon kylä mainitaan paavin kirjeessä vuodelta 1488 Iin pitäjän anneksiseurakuntana. Se tarkoitti sitä, että Kellossa oli jo oma kirkko, mutta Iin seurakunnan papisto hoiti sitä ja piti siellä myös jumalanpalveluksia. Se merkitsi myös sitä, että Iin ja Limingan seurakuntien välisellä pitkällä rannikolla vain Kellossa kuultiin pitkään kirkonkellojen moukahtelu. Kirkonkelloista sai kylä nimen Kello. Oulun kaupunki sai kirkkonsa vasta perustamisensa jälkeen 1600-luvun alussa.
Lue lisääEiköhän nuo Kuivaniemen jouluvalotkin joutaisi jo sammuttaa.
Lue lisääKiiminkijoen sisäilmaongelmaisen koulun korvaavaa rakennusta on odotettu jo pitkään. SIKU-lautakunnassa ja yhdyskuntalautakunnassa asiaa on käsitelty v. 2021. Hankeselvityksen loppuraportti on yli kahden vuoden takaa, tammikuulta 2022.
Lue lisääPudasjärven kaupunki osallistuu hankkeeseen, jonka tarkoituksena on pitää huolta Kiiminkijoen vesistöstä. Samaan aikaan se suunnittelee Hetekylän Aittovaaraan tuulivoimaa, jonka rakentaminen vaarantaa suojellun Kiiminkijoen vesistön. Tuulivoima-aluehan sijaitsee Kiiminkijoen valuma-alueella.
Haukiputtaan kirkonkylän kaupallinen keskus(ta) kellahtanut vuosien varrella epätasapainoon kirkon puolelle “vanhaa nelostietä”. Eikö toisen puolen keskeiselläkään paikalla olevat liiketilat tosiaan kelpaa enää kenellekään, kun tyhjillään tönöttävät?! ‑Hajattelija
Torstain 29.2. Rantapohjassa nro 17 oli kirjoitus Oulun hyvistä pyöräilyolosuhteista ja loistavasta pyöräilyverkostosta, joka ei pääty kaupungin rajoille. Se onkin osittain totta, mutta esimerkiksi Oulun pohjoispuolella on harmittavaa, että pyörätie päättyy Haukiputaalla Törmäntien risteykseen, ennen Martinniemen ja Asemantien valoristeystä.
Olen Itä-Suomen yliopiston maisteriohjelman opiskelija (ympäristöpolitiikka). Teen tällä hetkellä pro gradu ‑tutkielmaani, jonka aiheena on maanomistajien kokemukset ja asema tuulivoimahankkeiden esiselvitys- ja maanvuokrausvaiheessa.
Vastatkaa ihan rehellisesti ”hyvinvointialue” Pohde: Mitä on teidän mielestä laadukas hoito, palveluasuminen tai ”saattohoito”? Kuinka kaukana kotoa se on vielä inhimillistä toteuttaa?
Vuonna 2019 kirjoitin kolumnissani Rakkaus on Rajoja mm. seuraavaa: ”Saimme maanantaina aamuvarhaisella seurata upeassa pakkassäässä täydellistä kuunpimennystä. Seuratessani kuunpimennystä Yli-Iin kodissa, joka sijaitsee metsän keskellä kaukana katuvalojen loisteesta, tunsin ja tunnen itseni onnekkaaksi koska olen saanut kasvaa ympäristössä, jossa on voinut harrastaa….”.
Surffailin viikonloppuna muutaman kerran Ylikiimingin Vesalankylän ja Kiimingin Alakylän väliä. En kuitenkaan autolla, vaan Google mapsin avulla. Tutkin vielä Yli-Iin toisen sillan osan nykyistä sijoituspaikkaa. Täytyy nyt nöyrästi myöntää, että olen ollut kyseisen sillanosan sijoituspaikasta pahasti harhateillä.
Suomen apteekkiverkosto on hyvin kattava; vuoden 2023 tietojen mukaan meillä on 827 apteekkia, yksi apteekkipiste 6 800 asukasta kohden. Lääkelain 57 § velvoittaa farmaseutteja ja proviisoreita antamaan lääkeneuvontaa ja siten varmistamaan, että apteekista toimitettu lääke tulee asianmukaiseen ja turvalliseen käyttöön.
Iissä omakotitalossa asuva nelihenkinen keskituloinen perhe maksaa veroja 800 €, sähköstä 600€ ja vesimaksuja 600€ eli yhteensä 2000 € vuodessa enemmän kuin verrokkikunta Kempeleessä asuva vastaava perhe. Iin johtavat virkamiehet peräänkuuluttavat Iille veto-ja pitovoimaa, mutta tällaisella taksapolitiikalla sitä ei saada. Puheet ja teot eivät kulje samaa latua. Ii on kallis paikka asua!
Jokapäiväinen elämämme perustuu paitsi leipään myös kuituun. Pukeudumme tropiikissa kasvatetusta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin. Tilaamme kartonkipakkauksissa talviruokaa. Luemme sellukuituun pohjautuvia sanomalehtiä. Tarvitsemme kuituperäisiä nenäliinoja ja vessapaperia.
Paastonaikana ajatuksemme siirtyvät kohti pääsiäistä. Tuleva sunnuntai on 3. paastonajan sunnuntai. Paastonaikana muistelemme Jeesuksen tietä kohti ristiä, kärsimystä, kuolemaa ja hautaamista.
Rantapohjassa on herännyt kiinnostusta ‑70 luvulla tapahtuneitten siltojen siirroista. Minut Itsenikin herätti tv-dokumentti ”Akat asialla”, jossa kerrottiin mm. Siuruanjoelta Yli-Iistä Isoonkyröön siirretystä teräsristikkosillasta. Silta oli kaksiosainen, Virheellistä tietysti oli tuo nelostiestä maininta, mutta komealtahan se kuulosti ”nelostie Yli-Iissä”. Kyllähän se toinen pää sillasta täältä Isoonkyröön siirrettiin, tähän minäkin päädyin omissa tiedusteluissani. Silta on ristitty Akkaan Sillaksi.