Päättäjältä: Vaalimakkaraa ja aatetta
”Millon te tuutta taas makkaraa tarjuaan kaupalle?” Näin kysyi kerran eräs kyläläinen. No, nyt sitä on taas tarjolla pitkin poikin Suomen maata. Ja paljon muutakin.
Lue lisää”Millon te tuutta taas makkaraa tarjuaan kaupalle?” Näin kysyi kerran eräs kyläläinen. No, nyt sitä on taas tarjolla pitkin poikin Suomen maata. Ja paljon muutakin.
Lue lisääMuutama vuosi sitten luin tekstin, jossa äiti kertoi eräästä päivästä, jolloin hän oli kahdestaan oman lapsensa kanssa. Hänkin oli tätä ”ruutusukupolvea”, jonka aika kuluu erilaisten ruutujen ääressä.
Lue lisääMeillä Suomessa menee maailman mittakaavassa tosi hyvin, onnellisimmilla ihmisillä. Silti puhutaan kolmoiskriisistä: ilmastonmuutos ja luontokato, pandemian jälkivaikutukset ja sota Euroopassa, joka uhkaa jäätyä uudeksi normaaliksi. Ja tässä vain suurimmat kriisit.
Lue lisääTalven selkä on taittunut ja ansaittu talviloma oppilailla, opiskelijoilla, opettajilla ja mahdollisesti muillakin on menossa. Eduskuntavaalikampanjat ovat Arkadianmäelle pyrkivillä täydessä vauhdissa, johon tietysti muutkin aktiivit osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan.
Lue lisääMoni meistä muistaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan erilaisia rukouksia. Minulla on jäänyt erityisesti mieleen iltarukous, Levolle lasken, Luojani, joka toi turvallisuutta nukkumaan asettuessa. Ala-asteelta muistan yhteen ääneen lausuttavan ruokarukouksen ja Isä meidän-rukouksen.
Ensi sunnuntaina kirkkovuoden aiheena on rukous ja usko. Ne liittyvät vahvasti toisiinsa: rukous on sydämen puhetta ja huokausta Jumalan puoleen ja uskoa siihen, että Jumala kuulee ja voi auttaa. Usko taas näkyy siinä, että ihminen luottaa Jumalaan ja haluaa kääntyä hänen puoleensa. Tästä mainitaan psalmissakin: ”Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan.” (Ps. 25:6) Rukouksessa voi kertoa Jumalalle elämän surut, ilot ja kiitoksen aiheet tai pyytää apua, kun elämässä on vaikeuksia.
Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.
Koulumaailma on ollut murroksessa viime vuodet. Opetussuunnitelmia on uudistettu tiiviiseen tahtiin. Herää kuitenkin kysymys, ovatko uudistajat olleet ajan tasalla – vai ajastaan edellä tai jäljessä. Ilmiöpohjainen oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt ”seinättömine” suurkouluineen sopivat omatoimiselle, keskittymiskykyiselle ja oppimishaluiselle lapselle ja nuorelle. Valtaosa oppilaista onkin näitä ihannetapauksia, mutta yhä suurempi vähemmistö ei ole. Onko siis uudistajien mielessä ollut entinen kiltti ja tottelevainen hymypoika tai ‑tyttö, vai tulevaisuuden multitaskaava ylisuorittaja-superihminen.
Venäjän arvaamattomuus ja sen johdon karmea diktatuuri ovat tämän päivän huolen- ja puheenaiheita kaikkialla maailmassa. Yritän taustoittaa niitä kirjatiedoilla ja omilla kokemuksillani Venäjästä 1940-luvulta lähtien.
Suomen perustuslain mukaan ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Samainen perustuslain toinen pykälä toteaa: ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”
Ensi sunnuntain aiheena on Jeesus, kiusausten voittaja. Ensimmäisen vuosikerran evankeliumitekstissä kerrotaan siitä, miten Jumalan vastustaja Paholainen kiusaa Jeesusta. Paholaisen tavoitteena oli saada Jeesus rikkomaan isän Jumalan tahtoa vastaan.