Kolumnit

Har­taus: Kat­so minua!

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten luin teks­tin, jos­sa äiti ker­toi erääs­tä päi­väs­tä, jol­loin hän oli kah­des­taan oman lap­sen­sa kans­sa. Hän­kin oli tätä ”ruu­tusu­ku­pol­vea”, jon­ka aika kuluu eri­lais­ten ruu­tu­jen ääressä. 

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Poh­dit­ta­vaa riit­tää pal­ve­lu­ver­kon tiimoilta

Tal­ven sel­kä on tait­tu­nut ja ansait­tu tal­vi­lo­ma oppi­lail­la, opis­ke­li­joil­la, opet­ta­jil­la ja mah­dol­li­ses­ti muil­la­kin on menos­sa. Edus­kun­ta­vaa­li­kam­pan­jat ovat Arka­dian­mäel­le pyr­ki­vil­lä täy­des­sä vauh­dis­sa, johon tie­tys­ti muut­kin aktii­vit osal­lis­tu­vat mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan.

Lue lisää

Har­taus­kir­joi­tus: Rukous ja usko

Moni meis­tä muis­taa lap­suu­des­taan ja nuo­ruu­des­taan eri­lai­sia rukouk­sia. Minul­la on jää­nyt eri­tyi­ses­ti mie­leen ilta­ru­kous, Levol­le las­ken, Luo­ja­ni, joka toi tur­val­li­suut­ta nuk­ku­maan aset­tues­sa. Ala-asteel­ta muis­tan yhteen ääneen lausut­ta­van ruo­ka­ru­kouk­sen ja Isä meidän-rukouksen. 

Ensi sun­nun­tai­na kirk­ko­vuo­den aihee­na on rukous ja usko. Ne liit­ty­vät vah­vas­ti toi­siin­sa: rukous on sydä­men puhet­ta ja huo­kaus­ta Juma­lan puo­leen ja uskoa sii­hen, että Juma­la kuu­lee ja voi aut­taa. Usko taas näkyy sii­nä, että ihmi­nen luot­taa Juma­laan ja halu­aa kään­tyä hänen puo­leen­sa. Täs­tä mai­ni­taan psal­mis­sa­kin: ”Sinun puo­lee­si, Her­ra, minä kään­nyn. Juma­la­ni, sinun apuusi minä luo­tan.” (Ps. 25:6) Rukouk­ses­sa voi ker­toa Juma­lal­le elä­män surut, ilot ja kii­tok­sen aiheet tai pyy­tää apua, kun elä­mäs­sä on vaikeuksia.


Päät­tä­jäl­tä: Tuliai­sia Ruotsista

Maa­il­mal­la myl­ler­rys jat­kuu. Suur­val­to­jen mit­te­löi­tä seu­ra­taan sil­mä tark­ka­na, sota Ukrai­nas­sa jat­kuu kuu­kau­des­ta toi­seen, inflaa­tio kiih­tyy ja odo­tam­me edel­leen soti­las­liit­to NATO jäse­nyyt­tä. Asioi­ta, joi­hin koti­soh­val­ta on vai­kea vai­kut­taa. Siis­pä kes­ki­ty­tään lähei­sim­piin aiheisiin.


Päät­tä­jäl­tä: Kiusat­tu ja ahdistunut

Kou­lu­maa­il­ma on ollut mur­rok­ses­sa vii­me vuo­det. Ope­tus­suun­ni­tel­mia on uudis­tet­tu tii­vii­seen tah­tiin. Herää kui­ten­kin kysy­mys, ovat­ko uudis­ta­jat olleet ajan tasal­la – vai ajas­taan edel­lä tai jäl­jes­sä. Ilmiö­poh­jai­nen oppi­mi­nen ja avoi­met oppi­mi­sym­pä­ris­töt ”sei­nät­tö­mi­ne” suur­kou­lui­neen sopi­vat oma­toi­mi­sel­le, kes­kit­ty­mis­ky­kyi­sel­le ja oppi­mis­ha­lui­sel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le. Val­tao­sa oppi­lais­ta onkin näi­tä ihan­ne­ta­pauk­sia, mut­ta yhä suu­rem­pi vähem­mis­tö ei ole. Onko siis uudis­ta­jien mie­les­sä ollut enti­nen kilt­ti ja tot­te­le­vai­nen hymy­poi­ka tai ‑tyt­tö, vai tule­vai­suu­den mul­ti­tas­kaa­va ylisuorittaja-superihminen.


Kolum­ni: Arvaa­ma­ton Venäjä

Venä­jän arvaa­mat­to­muus ja sen joh­don kar­mea dik­ta­tuu­ri ovat tämän päi­vän huo­len- ja puhee­nai­hei­ta kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Yri­tän taus­toit­taa nii­tä kir­ja­tie­doil­la ja omil­la koke­muk­sil­la­ni Venä­jäs­tä 1940-luvul­ta lähtien.


Päät­tä­jäl­tä: Vaa­leis­sa voit vaikuttaa

Suo­men perus­tus­lain mukaan ”val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta”. Samai­nen perus­tus­lain toi­nen pykä­lä tote­aa: ”Kan­san­val­taan sisäl­tyy yksi­lön oikeus osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nan ja eli­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen.”


Har­taus: Jee­sus, kiusaus­ten voittaja

Ensi sun­nun­tain aihee­na on Jee­sus, kiusaus­ten voit­ta­ja. Ensim­mäi­sen vuo­si­ker­ran evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä ker­ro­taan sii­tä, miten Juma­lan vas­tus­ta­ja Paho­lai­nen kiusaa Jee­sus­ta. Paho­lai­sen tavoit­tee­na oli saa­da Jee­sus rik­ko­maan isän Juma­lan tah­toa vastaan.