Rai­kas ulkoil­ma liik­keen ja puu­has­te­lun paris­sa sekä rau­hoit­ta­mi­nen rutii­nei­neen hämär­ty­vään iltaan edis­tää luon­nol­lis­ta hor­mo­ni­toi­min­taa ja uni­pai­neen kehit­ty­mis­tä kes­kus­her­mos­toon ja aivoi­hin. Täl­löin “unen näl­kä” avit­taa nukah­ta­mis­ta ja siir­ty­mis­tä eri uni­vai­hei­siin tuu­dit­taen myös syvää, hyvää unta.

Hyvä Ran­ta­poh­jan luki­ja. Oon taas aika vai­kut­taa. Äänes­tä­mäl­lä vai­ku­tat. Sinä­kin, usko vaan. Joka päi­vä on toi­vo uus lau­le­taan kir­kos­sa. Jokai­nen päi­vä aamul­la antaa toi­voa mitä tänään­kin voim­me teh­dä. Illal­la voim­me sit­ten tode­ta mitä tuli­kaan teh­tyä. Sii­hen on tyy­dyt­tä­vä. Enem­pää ei voi kenel­tä­kään vaa­tia. Par­haa­ni tein.

Kii­tok­set Sep­po Viir­re­til­le ja Ran­ta­poh­jal­le mie­len­kiin­toi­sis­ta ja asian­tun­te­vis­ta urhei­lu­his­to­rian jutuis­ta. Ran­ta­poh­jas­sa 15.10. oli aihee­na pai­niur­hei­lun var­hais­his­to­ria Suo­mes­sa. Sepon jut­tu päät­tyi lausee­seen “Tuk­hol­man olym­pia­lai­sis­sa 1912 Suo­mi nujer­si pai­nis­sa koko muun maailman”.

Iin talouk­siin jaet­tiin hil­jak­koin kun­nan tie­do­tus­leh­ti, jos­sa ker­rot­tiin näyt­tä­väs­ti Iin kun­nan Liik­ku­mis­oh­jel­mas­ta 2026–2040. Mei­tä alle­kir­joit­ta­nei­ta jäi ihme­tyt­tä­mään kun­nan liik­ku­mis­oh­jel­man kär­ki­hank­kei­den järjestys. 

Nyt kun työ­uraa­ni on enää pari vuot­ta jäl­jel­lä ja elä­kei­kä lähe­nee, on hyvä miet­tiä jotain täy­tet­tä kalen­te­riin. Niin­pä pää­tin aset­tua ehdol­le seu­ra­kun­ta­vaa­lei­hin. Miten tähän pää­dyin? Mie­les­tä­ni kirk­ko on muut­tu­nut pal­jon avoi­mem­mak­si ja voi­si­ko sanoa, roh­keam­mak­si­kin, toki vie­lä on van­hoil­li­suut­ta hie­man lii­kaa olemassa.Ei, en tar­koi­ta, että kaik­ki perin­tei­nen unoh­de­taan, en mis­sään nimessä.