Pre­si­dent­ti Trump käyt­täy­tyy kou­lu­kiusaa­jan tavoin. Hän hauk­kui Nor­jan Suur­kä­rä­jät sen takia, kun ei saa­nut Nobe­lin rau­han­pal­kin­toa. Ei res­suk­ka tien­nyt, että pal­kin­non jakaa Nobel-komitea.

Tiis­tain 27.1. Ran­ta­poh­jas­sa oli jut­tu uuden Val­ta­rin kou­lun raken­ta­mi­ses­ta. Jutus­sa mai­nit­tiin myös info­ti­lai­suus, jos­sa kou­lun naa­pu­rus­to sai esit­tää kysy­myk­siä ja mah­dol­li­sia huo­le­nai­hei­ta hank­kee­seen liittyen.

Val­tion vel­ka. Suo­men vel­ka lähen­te­lee 90% Bkt:stä ja Suo­mi on lai­tet­tu “tark­kai­lu­luo­kal­le”. Ita­lial­la, Rans­kal­la ja Espan­jal­la vel­ka lähen­te­lee 200 % Bkt:stä. Mil­lä luo­kal­la he ovat. Vai onko niin että iso­jen mait­ten ei tar­vit­se muu­ta kuin, että he sano­vat eroa­van­sa EU:sta ja euros­ta, niin he saa­vat heti velat anteeksi?

Iin Her­van data­kes­kus­han­ke jul­kis­tet­tiin 3.12.2025. Tosia­sias­sa raken­teil­la ole­va säh­kö­ase­ma ja suun­nit­teil­la ole­va data­kes­kus eivät sijait­se Her­vas­sa vaan Yli-Olha­van Kärp­pä­suol­la. Onko siis ame­rik­ka­lai­nen tek­no­jät­ti Meta onnis­tut­tu hou­kut­te­le­maan ”peh­meäl­le suol­le”. Onnek­si Meta ei ole köy­hä eikä pie­ni. Suun­nit­te­lua­lue on yli 1100 heh­taa­rin laa­jui­nen. Kärp­pä­suol­ta on maan­teit­se Iin kun­ta­kes­kuk­seen noin 35 km, samoin maan­teit­se Ouluun ja Kemiin kum­paan­kin noin 80 km. Tun­nen alu­een, kos­ka olen kotoi­sin Kärp­pä­suol­ta ja edel­leen teen usein koti­pai­kal­la­ni kai­ken­lai­sia töi­tä. Koti­paik­ka­ni ei kuu­lu hankealueelle.

Poh­jan­poi­ka saa­vut­ti ja Ina­rin­jär­ven paa­lut­ti. Oli myös Veto, kuin kau­nis tal­vi­nen keto. Ote pal­kit­si, kun ohjas­ta­ja sen hal­lit­si. Ote oli piuk­ka, kun kisa oli tiuk­ka. Mikä oli Jätin tal­li, se poro­ku­nin­kaan mal­li. Renu ei kul­ke­nut, liek­kö tal­li oven sul­ke­nut. Sivu­vää­rä lisä­si toi­vet­ta, ei ollut menos­sa moi­tet­ta. Vasa oli kui­ke­lo, kuin näl­kä­vuo­den rui­pe­lo. Säm­py­lä hur­ma­si juok­sul­laan, nai­set haju­ve­den tuoksullaan. 

Aika­naan koti­seu­tu- ja kult­tuu­riyh­tei­söis­sä teh­tä­vää työ­tä seu­ran­nee­na haluai­sin herät­tää kes­kus­te­lua sii­tä, mitä täl­le vuo­del­le tuli­si huo­mioi­da Oulun ja muka­na ole­vien aluei­den vai­ku­tuk­sis­ta euroop­pa­lais­ten kiin­nos­tuk­seen tul­la tutus­tu­maan ja pereh­ty­mään van­haan ja nykyi­seen kult­tuu­riym­pä­ris­tööm­me. Tah­to ja teko meil­lä tulee olla, että vuo­si kiin­nos­tai­si kaik­kea elä­määm­me liit­ty­vää alkaen jopa sato­jen vuo­sien takaa.

Uusiu­tu­va ener­gia perus­voi­ma­na miel­le­tään tänään usein vain tuu­li- ja aurin­ko­voi­mak­si tai maa­läm­mök­si. Aja­tus on hive­nen har­haan­tu­nut, sil­lä perus­voi­mak­si las­kem­me ne ener­gian lajit, jois­ta saam­me vuo­sit­tain vähin­tään 10 pro­sent­tia koko ener­gian tarpeestamme.