Kello

Maa­il­man arvok­kain­ta kel­loa raken­ne­taan yhtei­söl­li­ses­ti Ora­van koululla

Tai­tei­li­ja­duo Tel­ler­vo Kal­lei­nen ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen raken­ta­vat oulu­lais­ten kans­sa maa­il­man arvok­kaim­man kel­lon. Tai­de­teok­ses­ta tekee maa­il­man arvok­kaim­man se, että se koos­tuu asuk­kai­den lah­joit­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta arvok­kais­ta het­kis­tä, joi­den arvoa ei voi mita­ta rahassa. 

Lue lisää

Tuu­li­voi­ma-aluei­ta pois­tu­mas­sa maa­kun­ta­kaa­vas­ta – Hank­keet voi­vat ede­tä edel­leen alle kym­me­nen voi­ma­lan suuruisina

Maa­kun­ta­kaa­van uudel­leen näh­tä­vil­le aset­ta­vas­ta ehdo­tuk­ses­ta pois­tet­tiin vii­si tuu­li­voi­ma-aluet­ta. Ran­ta­poh­jan alu­een pois­tu­vat alu­eet ovat Yli-Iin län­si­puo­len Iso Ryti­suo ja ete­lä­puo­len Kota­sel­kä sekä Hau­ki­pu­taan Taku­kan­gas. Muut pois­te­tut alu­eet sijait­se­vat Pyhä­jär­vel­lä ja Pyhännällä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Väkeä yli 5,6 miljoonaa

Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan Suo­men väki­lu­ku oli tam­mi­kuun 2025 lopus­sa 5 638 675. Maam­me väki­lu­ku kas­voi tam­mi­kuun aika­na 1 461 hen­gel­lä. Väes­tön­kas­vua yllä­pi­ti muut­to­voit­to ulko­mail­ta, sil­lä maa­han­muut­to­ja oli 2 659 enem­män kuin maas­ta­muut­to­ja. Syn­ty­nei­tä oli 1 490 vähem­män kuin kuolleita.




Itäi­sen ja poh­joi­sen alu­een hyvin­voin­nin koor­di­naat­to­rit vaihtuvat

Ran­ta­poh­jan alu­een Oulun kau­pun­gin hyvin­voin­nin koor­di­naat­to­rit vaih­tu­vat. Oulun hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen joh­ta­ja Pir­jo Niku­la ker­too, että työn­te­ki­jöi­den siir­ryt­tyä toi­siin, tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­viin teh­tä­viin, mää­rä­ai­kai­set hyvin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­sen työn­te­ki­jät poh­joi­sen ja itäi­sen alu­eel­la pyri­tään rek­ry­toi­maan nopeasti. 



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­soi­tin kantele

Suo­men kan­sal­lis­soi­tin on kan­te­le eli kan­nel. Kan­te­leen his­to­rian on arvel­tu ulot­tu­van aina­kin kah­den tuhan­nen vuo­den taak­se, ehkä kau­em­mak­si­kin, vaik­kei sii­tä ole arkeo­lo­gi­sia todisteita.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Vir­pi­nie­men uusi meri­var­tio­ase­ma on Suo­men modernein

Vir­pi­nie­men uusi meri­var­tio­ase­ma tar­jo­aa nyky­ai­kai­set ja toi­mi­vat tilat Raja­var­tio­lai­tok­sen käyt­töön sekä paran­taa Län­si-Suo­men meri­var­tios­ton päi­vit­täi­sen toi­min­nan edel­ly­tyk­siä. Puu­ra­ken­tei­nen raken­nus on suun­ni­tel­tu kes­tä­mään ran­nik­ko-olo­suh­tei­ta ja ympä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta käyttöä.


Mitä­pä sitä kuuluu?

Ran­ta­poh­jas­ta 21.9.1978: Kel­mi­vel­jek­set Aatu ja Eetu läk­si­vät varas­ta­maan sikaa jos­ta­kin naa­pu­ri­ta­los­ta. Eetu tart­tui sikaa jalas­ta, kun Aatu aikoi lyö­dä sian tain­nok­siin. Kun Aatu oli lyö­nyt kol­me ker­taa, kuis­ka­si Eetu: “Jos sinä vie­lä yhdes­ti lyöt minua, mul­la löy­sää ote täs­tä sias­ta.” K.V. Jakkukylä

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Mar­tat loih­ti­vat mais­tu­via mock­tai­le­ja pai­kal­li­sis­ta raaka-aineista

Mart­ta­liit­to kut­sui kaik­ki mart­tayh­dis­tyk­set mukaan yhtei­seen kam­pan­jaan tam­mi-hel­mi­kuus­sa kokei­le­maan mock­tai­le­ja ja naut­ti­maan raik­kai­ta, alko­ho­lit­to­mia juo­ma­se­koi­tuk­sia. Tak­ku­ran­nan Mar­tat kokoon­tui­vat yhtei­sen pöy­dän ääreen ja jär­jes­ti­vät mock­tail-illan, jos­sa val­mis­tet­tiin juo­mia pai­kal­li­sis­ta raa­ka-aineis­ta – omien pakas­tei­den mar­jois­ta ja lähi­tuot­ta­jien mar­ja­sii­ra­peis­ta. Vii­me tors­tain illas­sa Kel­lon seu­ra­kun­ta­ko­dil­la oli muka­na 26 marttaa.


Kel­los­sa myös omatoimikirjasto

Ran­ta­poh­jan jutus­sa 13.2. ker­rot­tiin kir­jas­to­jen muut­tu­neis­ta aukio­lois­ta mm. Hau­ki­pu­taan ja Kii­min­gin alue­kir­jas­to­jen osal­ta. Jutus­sa lue­tel­tiin Ran­ta­poh­jan alu­een oma­toi­mi­kir­jas­tot. Myös Kel­los­sa toi­mii oma­toi­mi­kir­jas­to, joka on käy­tet­tä­vis­sä oma­toi­mi­ses­ti vii­kon jokai­se­na päi­vä­nä. Mui­ta oma­toi­mi­kir­jas­to­ja Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ovat Mar­tin­nie­men, Kel­lon, Jää­lin, Yli­kii­min­gin, Yli-Iin ja Pate­nie­men kirjastot.