Jääli

Mar­ras­kuun asu­ka­sil­lois­sa esil­lä toimintarahat

Mar­ras­kuun asu­ka­sil­lois­sa teh­dään esi­tys alu­eel­li­sen toi­min­ta­ra­han jakamisesta.

Oulun kau­pun­gin yhtei­sö­toi­min­ta kut­suu oulu­lai­set asu­ka­sil­toi­hin vai­kut­ta­maan sii­hen, miten alu­eel­li­nen toi­min­ta­ra­ha tuli­si jakaa avus­tus­ta hake­nei­den toi­mi­joi­den kes­ken. Lopul­li­sen pää­tök­sen toi­min­ta­ra­ho­jen jaos­ta tekee lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­ta 16. joulukuuta.

Lue lisää

Näp­pä­rin­kan­kaal­la alkaa tapahtua

Jää­lin ja Hönt­tä­mäen väli­sel­lä rei­til­lä Väli­ky­län ja Jää­lin välil­lä kul­je­te­taan puus­toa met­sä­ko­neil­la kun­to­ra­dan yli. Kul­je­tuk­set liit­ty­vät Jää­lin tule­van asui­na­lu­een, Näp­pä­rin­kan­kaan puus­ton kaa­ta­mi­seen. Alu­een työt aloi­te­taan katu­jen raken­ta­mi­sel­la, ja sen ensim­mäi­set ton­tit tule­vat toden­nä­köi­ses­ti luo­vu­tet­ta­vak­si jo vuo­den 2025 aikana.

Lue lisää

Hyvä lakie­si­tys

Pal­jos­ta on Orpon hal­li­tus­ta moi­tit­tu, mut­ta nyt voi ihan kehais­ta­kin. Hal­li­tuk­sel­la on tavoit­tee­na sää­del­lä lail­la kän­ny­köi­den käyt­töä perus­kou­lus­sa ja se on hyvä asia. Puhe­li­mia ei sai­si käyt­tää ope­tuk­sen aika­na. Käyt­tö oli­si sal­lit­tua väli­tun­tien ja ruo­kai­lu­jen aika­na ja sil­loin, jos opet­ta­ja tai reh­to­ri sal­li­si sen oppi­mis­tar­koi­tuk­ses­sa tai ter­vey­teen liit­ty­vis­tä syistä.


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Ruis­lei­pä, kansallisruoka

Suo­men kan­sal­lis­ruo­as­ta jär­jes­tet­tiin syk­syl­lä 2016 moni­vai­hei­nen kan­sa­nää­nes­tys. Sen jär­jes­ti­vät ELO – Suo­ma­lai­sen ruo­ka­kult­tuu­rin edis­tä­mis­sää­tiö, Maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain kes­kus­liit­to MTK ry ja maa- ja metsätalousministeriö.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Kan­sal­lis­hen­ki­löi­ty­mä: Suomi-neito

Nai­nen Suo­men hen­ki­löi­ty­mä­nä esiin­tyi ensi ker­ran Ruot­sis­sa Kus­taa III:n hal­li­tus­kau­del­la 1775 mita­lis­sa, joka suun­ni­tel­tiin kunin­kaan Suo­mes­sa käyn­nin kun­niak­si. Sil­lä halut­tiin vih­doin koros­taa Suo­men mer­ki­tys­tä val­ta­kun­nas­sa ja sen tar­vit­se­mia uudis­tuk­sia. Kuvan seli­tys oli: ”Kunin­gas roo­ma­lai­ses­sa puvus­sa sylei­lee maas­sa ole­vaa Suo­mea, joka on nai­nen tor­nik­ruu­nu pää­sään.” Vaik­ka mita­li ei lyö­ty­nä toteu­tu­nut, se todis­taa Suo­men ase­man koros­tu­mis­ta Ruot­sin valtakunnassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Lapis­sa sodit­tiin 80 vuot­ta sitten

Vaik­ka eril­lis­rau­haan Neu­vos­to­lii­ton kans­sa oli pääs­ty, ja ase­le­po alkoi syys­kuun alus­sa 1944, rie­hui kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Poh­jois-Suo­mes­sa vie­lä Lapin sota, Neu­vos­to­lii­ton val­von­ta­ko­mis­sion edel­lyt­tä­mä sak­sa­lais­ten aja­mi­nen pois Suo­men maaperältä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perussuomalaisiin

Kes­kus­tan kii­min­ki­läi­nen kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perus­suo­ma­lai­siin. Asia tuli jul­ki lau­an­tai­na perus­suo­ma­lais­ten tilai­suu­des­sa Oulus­sa, kun puo­lu­een puheen­joh­ta­ja, val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Riik­ka Pur­ra ker­toi, että Ait­ta­kum­pu hakee jäse­nek­si perus­suo­ma­lais­ten eduskuntaryhmään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä vie­lä sorvattavaa

Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus kokoon­tui talous­ar­vio­se­mi­naa­riin ja kokouk­seen Rova­nie­mel­le vii­me tors­tai­na ja per­jan­tai­na. Semi­naa­rin ja kokouk­sen ker­ro­taan suju­neen hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että talous­ar­vio­muu­tok­sia on teh­ty 46 kappaletta. 


Uhka­sak­ko jääliläisyrittäjälle

Oulun kau­pun­ki on mää­rän­nyt jää­li­läis­yrit­tä­jäl­le uhka­sa­kon mak­set­ta­vak­si. Raken­nus­lau­ta­kun­ta on jo syys­kuus­sa 2022 aset­ta­nut omis­ta­jal­le vel­voit­teet siis­tiä tont­tien alue pois­ta­mal­la siel­tä koneet ja lait­teet sekä kun­nos­taa alue ympä­ris­töön sovel­tu­vak­si puistoksi. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus