Ii

Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen on todella huolissaan esitetyn valtionosuusmallin vaikutuksista Iin kunnan talouteen. Arkistokuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Oulu, Yli-Ii, Ylikiiminki 31.12.2024 00:03

Iin kun­ta menet­täi­si yli mil­joo­na euroa kiin­teis­tö­ve­ro­ja vuo­des­sa, Oulu puo­les­taan hyö­tyi­si rei­lus­ti– Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tus­ra­port­ti sai tuu­li­voi­ma­kun­nat pöyristymään

Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sen val­mis­te­lun tuek­si nime­tyt sel­vi­tys­hen­ki­löt Arto Sulo­nen ja Eero Laes­te­rä ovat luo­vut­ta­neet raport­tin­sa kun­ta- ja alue­mi­nis­te­ri Anna-Kai­sa Iko­sel­le. Raport­ti sisäl­tää sel­vi­tys­hen­ki­löi­den mal­lin uudek­si kun­tien perus­pal­ve­lu­jen valtionosuusjärjestelmäksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Haukipudas, Ii, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 31.12.2024 00:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Anna-Maija Ojala kertoo: "Kuvassa isäni Lauri Tiiro Akolan kartanon kohdalla olevalla lohipadolla. Veljeni Jukka Tiiro (3-4vuotias) istuu veneessä."

Ii 31.12.2024 00:00

Muis­to­ja Iis­tä: Lap­suu­te­ni Poh­jois-Iis­sä 1950-luvul­la Iijoen lieppeillä

Sydä­mel­li­set onnit­te­lut sinä 650-vuo­tias syn­ty­mä­pi­tä­jä­ni Ii! Olet saa­vut­ta­nut kun­niak­kaan iän. Muis­taak­se­ni jou­lu­puk­ki ker­toi ikän­sä ole­van sato­ja vuo­sia. Mer­kit­tä­viä ikä­pyl­väi­tä ja arvos­tet­ta­via saa­vu­tuk­sia molem­mil­la. Jou­lu­puk­ki on tun­net­tu kaut­ta maa­il­man, mut­ta Ii ei niin­kään. Ker­ron mie­lel­lä­ni tur­val­li­ses­ta ja onnel­li­ses­ta lap­suu­des­ta­ni Poh­jois-Iis­sä, Pekan­rä­men “ran­nal­la” ja Iijoen törmillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Kirkkoherra Gustaf Fabriciuksen rakennuttama pappila, jossa kuningas Adolf Fredrik yöpyi kesällä 1752. Iin ensimmäisen tyttöjen kansakoulun opettaja Olga Nymanin piirros v. 1877. Museovirasto.

Ii, Kuivaniemi 31.12.2024 00:00

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Ii 23.12.2024 00:00

Uusia pal­ve­lu­ja: Oma­koh­tai­nen koke­mus sai Mari Matin­las­sin opis­ke­le­maan energiahoitajaksi

Rei­ki­hoi­toa ja ener­geet­tis­tä jäsen­kor­jaus­ta Iis­sä Kau­neus- ja hyvin­voin­ti­ta­lol­la tar­joa­va Mari Matin­las­si aloit­ti työt ener­gia­hoi­to­jen paris­sa rei­lu vuo­si sit­ten. Niin kut­sut­tu­jen jää­ty­nei­den olka­päi­den aiheut­ta­mas­ta kroo­ni­ses­ta kivus­ta joh­tuen Matin­las­si löy­si jäsen­kor­jauk­sen pariin ja sai työl­leen uut­ta merkitystä.