Haukipudas

”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.

Lue lisää

Kai­kil­le yhtei­nen jou­lu­juh­la pate­nie­me­läi­seen tyyliin

Pate­nie­men elä­ke­läi­set ja Pate­nie­mi-Seu­ra jär­jes­ti­vät kai­kil­le avoi­men jou­lu­juh­lan tors­tai­na 12.12. Pai­kak­si oli vali­koi­tu­nut Walo Oulun Top­pi­las­sa, kos­ka yhdis­tyk­sen nykyi­nen Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen väis­tö­ti­la ei vedä yli sataa osal­lis­tu­jaa ja siel­lä ei voi hai­ta­ri­musiik­kia soit­taa. Tilai­suu­den avaus­pu­heen­vuo­ros­saan yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Arja Ek toi­kin esil­le sen, että vuo­si, jota olem­me elä­neet, on ollut monel­la tapaa vai­he­ri­kas ja täyn­nään haas­tei­ta. Mut­ta se on ollut myös uuden oppi­mis­ta ja yhdes­sä sel­viä­mis­tä. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen tilat ovat mah­dol­lis­ta­neet kui­ten­kin elä­ke­läis­ten toi­min­nan jatkumisen. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kol­men auton kola­ri Kellossa

Hau­ki­pu­taan­tien ja Nikin­tien ris­teyk­ses­sä sat­tui kol­men hen­ki­lö­au­ton kola­ri sun­nun­tai­na kel­lo 19 aikaan. Ris­teyk­ses­sä vasem­mal­le kään­ty­mäs­sä olleen auton perään oli törmännyt…

Lue lisää


Kor­jaus

Toi­sin kuin Ran­ta­poh­jas­sa tors­tain 5.12.2024 nume­ros­sa ker­rot­tiin, Kali­me­no­jan ylit­tä­vää sil­taa Kel­los­sa ei räjäy­tet­ty syk­syl­lä 1944. Sil­ta oli kyl­lä vetään­ty­vien sak­sa­lais­ten toi­mes­ta panos­tet­tu, mut­ta var­si­nai­nen räjäyt­tä­mi­nen jätet­tiin teke­mät­tä. Asia ilme­nee teok­ses­ta Kel­lo merel­le soi. 


Kas, jou­lu mainittu!

Ran­ta­poh­jas­ta 1.6.1978: Olin kave­ri­ni kans­sa jänis­met­säl­lä. Ammuin jänis­tä kak­si ker­taa perä­tys­ten, mut­ta jänis mitään välit­tä­mät­tä kor­via hei­lu­tel­len mylk­kä­si met­sän peit­toon. Tähän kave­ri­ni oitis lausu­maan: “Se ei var­maan kuul­lut.” E.S.Haukipudas



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.