Suo­men Kylät ry: Val­ta­kun­nal­li­nen kyse­ly osoit­taa kylä­toi­min­nan mer­ki­tyk­sen maa­seu­dun arjelle

Suo­men Kylät ry on toteut­ta­nut val­ta­kun­nal­li­sen kylä­ky­se­lyn nyt kah­des­ti vuo­si­na 2024 sekä 2021. Tulok­set tar­joa­vat jär­jes­tön mukaan kat­ta­van kuvan kylä­toi­min­nan nyky­ti­las­ta ja kehi­tys­suun­nis­ta. Kyse­lyyn vas­ta­si 385 kylää eri puo­lil­ta Suo­mea, mikä on hie­man vähem­män kuin edel­li­sel­lä ker­ral­la, jol­loin vas­tauk­sia saa­tiin 504. Lisäk­si Suo­men Kylät toteut­taa vuo­sit­tain kylä­toi­min­nan indi­kaat­to­ri­ky­se­lyn, jol­la mita­taan kylä­toi­min­nan tunnuslukuja.

Kylä­ky­se­lyn mukaan kyläyh­dis­tyk­sil­lä on kes­ki­mää­rin 118 jäsen­tä ja 19 aktii­vis­ta vapaa­eh­tois­ta. Vapaa­eh­tois­ten panos on kor­vaa­ma­ton: vuon­na 2024 he teki­vät kylä­toi­min­nas­sa yhteen­sä yli 5,2 mil­joo­naa tun­tia vapaa­eh­tois­työ­tä, arvol­taan 104,9 mil­joo­naa euroa. 

Vapaa­eh­tois­työn mää­rää Suo­men Kylät mit­taa vuo­tui­sis­sa kylä­toi­min­nan indi­kaat­to­reis­sa. Muun muas­sa vuo­tui­ses­sa Avoi­met Kylät tapah­tu­mas­sa 14.6.2025 teh­tiin vapaa­eh­tois­työ­tun­te­ja 40 000 eli yhteen­sä arvol­taan 800 000 euroa.

Vapaa­eh­tois­työ näkyy kyläe­lä­mäs­sä monin tavoin. Kyläyh­dis­tyk­set ja niis­sä toi­mi­vat vapaa­eh­toi­set jär­jes­tä­vät tapah­tu­mia, osal­lis­tu­vat tal­koi­siin ja yllä­pi­tä­vät yhtei­siä tilo­ja. He vah­vis­ta­vat toi­min­nal­laan maa­seu­dun elin­kei­no­toi­min­taa, kylien viih­tyi­syyt­tä, tur­val­li­suut­ta ja yhtei­söl­li­syyt­tä. Lisäk­si kyläyh­dis­tyk­set tar­joa­vat asuk­kail­le mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua ja vai­kut­taa oman asui­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen. 

Useis­sa kylis­sä vapaa­eh­toi­set vas­taa­vat myös kylien vies­tin­näs­tä, kuten net­ti­si­vuis­ta ja sosi­aa­li­ses­ta medias­ta. Näin mark­ki­noi­des­saan ja vies­ties­sään toi­mi­jat vai­kut­ta­vat myös alu­een­sa veto­voi­maan, pito­voi­maan ja elin­voi­maan. Vapaa­eh­tois­työn mer­ki­tys koros­tuu myös kylien tur­val­li­suu­den vah­vis­ta­mi­ses­sa. Vapaa­eh­toi­set laa­ti­vat tur­val­li­suus- ja pelas­tus­suun­ni­tel­mia, hank­ki­vat tur­val­li­suus­va­rus­tei­ta ja kou­lut­ta­vat jäse­nis­töään ensia­pu- ja jär­jes­tyk­sen­val­von­ta­tai­dois­sa. Tämä työ­pa­nos aut­taa var­mis­ta­maan, että kylä­läi­set ovat val­mii­ta toi­mi­maan hätä- ja poikkeustilanteissa. 

Vapaa­eh­tois­työ tar­jo­aa nuo­ril­le arvok­kai­ta koke­muk­sia ja oppi­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja sil­lä aute­taan esi­mer­kik­si ikäih­mi­siä ja mui­ta apua tar­vit­se­via. Tämä yhteis­kun­nal­li­nen hyvä, jon­ka vapaa­eh­tois­työ tuo muka­naan, on kor­vaa­ma­ton­ta ja vah­vis­taa kyläyh­tei­sö­jen sosi­aa­lis­ta pääomaa. 

Vapaa­eh­tois­työn val­ta­va mää­rä ja moni­muo­toi­suus osoit­ta­vat, kuin­ka tär­ke­ää ja arvo­kas­ta tämä työ on kyläyh­tei­söil­le ja kylien elin­voi­mal­le. Ilman vapaa­eh­tois­ten panos­ta monet kyläyh­dis­tys­ten toi­min­not ja pal­ve­lut jäi­si­vät toteu­tu­mat­ta. Vapaa­eh­tois­työn tuke­mi­nen ja arvos­ta­mi­nen ovat kes­kei­siä teki­jöi­tä kylä­toi­min­nan jat­ku­vuu­den ja kehi­tyk­sen kannalta. 

Työl­lis­tä­mis­toi­min­ta on hie­man vähen­ty­nyt: nyt 23 % yhdis­tyk­sis­tä työl­lis­tää, kun vuon­na 2021 luku oli 27 %. Kesä­työ­se­te­lit ja oma­ra­hoi­tus ovat ylei­sim­mät kei­not. Han­ke­ra­hoi­tuk­sen ja työl­lis­tä­mis­tuen osuus on las­ke­nut, mikä vai­keut­taa työl­lis­tä­mis­tä kylissä.

Kyse­lyn mukaan 37 % yhdis­tyk­sis­tä on laa­ti­nut kyläl­leen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­man, joka toi­mii työ­ka­lu­na kylän ja pai­kal­li­sen yhtei­sön toi­min­nan uudis­ta­mi­ses­sa sekä tavoit­tei­den mää­rit­te­lys­sä. Osal­la vas­taa­jis­ta suun­ni­tel­mat ovat pape­ri­sia, osal­la säh­köi­se­nä esim. net­ti­si­vuil­la tai Kylämme.fi-palvelussa (www.kylamme.fi).

Tur­val­li­suus on myös tär­keä osa-alue kyläyh­dis­tys­ten toi­min­nas­sa. Kyse­lyn mukaan yhtei­söl­li­siin tiloi­hin laa­di­taan tur­val­li­suus- tai pelas­tus­suun­ni­tel­mia ja tapah­tu­mia var­ten pelas­tus­suun­ni­tel­mia. Näi­den perus­toi­mien lisäk­si tur­val­li­suus­va­rus­tei­den, kuten defi­bril­laat­to­rien ja aggre­gaat­tien, han­kin­ta on yleis­ty­nyt, ja 30 % yhdis­tyk­sis­tä rapor­toi täl­lais­ten varus­tei­den han­kin­nas­ta. Tämä on mer­kit­tä­vä kas­vu ver­rat­tu­na vuo­teen 2021, jol­loin vas­taa­va luku oli 18 %. 

Kyse­lyyn vas­tan­neis­ta yhdis­tyk­sis­tä 26 % tekee yhteis­työ­tä tur­val­li­suus­toi­mi­joi­den kans­sa (esim. VPK, SPR, Vape­pa), ja 21 % kou­lut­taa väke­ään ensia­puun ja jär­jes­tyk­sen­val­von­taan. Kui­ten­kin 18 % ilmoit­taa, ettei arjen tur­val­li­suu­teen liit­ty­viä toi­mia ole teh­ty. Suo­men Kylät pyr­kii vah­vis­ta­maan yhtei­sö­jen varau­tu­mis­ta 2024 alka­neel­la EU-osa­ra­hoit­tei­sel­la Kylävara-hankkeellaan.

Eri toi­mi­joi­den väli­nen yhteis­työ ja kou­lu­tus nouse­vat tär­ke­ään roo­liin, sil­lä näin var­mis­te­taan, että kylä­läi­set ovat val­mii­ta toi­mi­maan hätä­ti­lan­teis­sa ja paran­ta­maan kylän tur­val­li­suut­ta. Tur­val­li­suus ja kehit­tä­mi­nen vaa­ti­vat kyläyh­dis­tys­ten, kun­tien ja kylä­läis­ten yhteis­työ­tä, vain yhdes­sä var­mis­te­taan elin­voi­mai­set, viih­tyi­sät ja tur­val­li­set kylät.

Suomen Kylät ry:n mukaan vuo­den 2024 val­ta­kun­nal­li­nen kylä­ky­se­ly sekä indi­kaat­to­ri­ky­se­ly osoit­ta­vat, että kylä­toi­min­ta elää vah­va­na ja on moni­puo­lis­ta. Samal­la toi­min­ta koh­taa kui­ten­kin yhdis­tys­toi­min­nal­le tut­tu­ja haas­tei­ta, kuten vapaa­eh­tois­ten mää­rän vähe­ne­mi­sen ja niu­kat resurs­sit. Kyläyh­dis­tys­ten elin­voi­mai­suu­den tur­vaa­mi­nen edel­lyt­tää jat­ku­vaa tukea ja kehit­tä­mis­työ­tä, jot­ta kylät voi­vat pysyä aktii­vi­si­na ja elin­voi­mai­si­na yhtei­söi­nä sekä tar­jo­ta asuk­kail­leen arkea rikas­tut­ta­via pal­ve­lui­ta ja osallistumismahdollisuuksia.